Juhlan jälkeen.

Yöllä  valvotti kauempaa kuulunut valtaisa ukkosen jylinä, onneksi ei tullut kovin lähelle, mutta unet vei kuitenkin. Siinä valvoessa oli hyvä miettiä tuota tyttärien järjestämää yllätysjuhlaa.
Mitä olenkaan elämässäni saanut aikaiseksi kun lapset noin ihanan juhlan minulle järjestivät, minkä työmäärän tehneet.
Yksi hieno kohde oli vuosikmmenien varrelta kerätty katsaus maan erilaisista asioista jotka jotenkin ovat omaa elämääni sivunneet ja kuin sokerina pohjalla 1932 Kotiliedet koviin kanssin sidottuina, Upeeta! Monenmoista vuosikymmenien varrelta ja jokin teos aina niiltä vuosilta kun nuo lapseni ovat syntyneet. Voi, miten niissä riittääkkään tutkimista. Ahkeraliisa vuodelta -66 ja niin muodikkaita ja kauniita malleja täynnä.

Tässä jälkikasvua soittamassa kolmessa polvessa. Nuorin tytär viulussa, keskimmäinen tytär huilussa, Hänen tyttärensä kosketinsoittimissa ja poikansa kitarassa ja hänen tyttärensä hienosti mukana omalla soittimellaan ja koko soittajien sielu, vävyni haitarissa.

Tässä sitten vähän eri kokoonpanossa lisättynä ei sukuun kuuluvilla lalujalla ja rumpalilla, joka tosin jäänyt pimentoon laulaja tytön taakse.
Kiitos teille kaikille! Laulaja tytöllä mahtava ääni,

Silmien edessä vilahti eri vuosikymmenet eletystä elämästä, Nyt tuntui etten päivääkään vaihtaisi pois. Mielessä kyllä kiersi hetken, että olisipa elämänkummpanikin ollut näkemässä tämän päivän, mutta siihenhän ei parane takertua, nyt jatketaan näin. Koulumme entinen opettaja oli kyllä kirjoittanut vuosistani täällä niin ihanan runon, että ehkäpä jonain päivänä, jos saan häneltä luvan, skannaan sen tänne muistoksi päivästäni. Yksi ystävä lausui Lauri Viidan ihanan runon, siitä hänelle suuri kiitos.

Nyt on vain palattava arkeen ja jatkettava seuraavalle täydelle kymmenelle! Kiitos kaikille juhlijoille, ja erityiskiitokset teille kaukaisille vieraille Kotkaan ja Tuusulaan, oli ihanaa kun tulitte!

Tässä vielä olen juhlittuna sankarina, voi kiitos vielä kerran!

Kesää nyt.

Jo toinen kesäpäivä peräkkäin! Ei tippaakaan ole satanut, ihmeellistä. Liljatkin uskaltutuvat ja osin kukkimaan.
Sunnuntain juhlaan pääsevät kaunistamaan. Täytän  80v. ja lapset järjestännet juhlan.

 Nämä kerratut keltaiset liljat on jo kauan olleet ja jokavuosi niitä on vähän entistä enemmän

 malvat kukoistavat parissakin paikassa

 Liekehtivä rakkaus

 Ritarin kannukset parhaimmillaan

Miten tämä voi olla  maanpeitto ruusu, kun ylöspäin kasvaa? Nyt kolmatta kesäänsä ja aina on noin kasvanut. Olen saanut sen Viherpojilta silloin bonuksena ja sanottiin maanpeittoruusun olevan.

Mustat pilvet

Paksut mustat pilvet peittää niin tutusti taivaan kantta, ikäänkuin sade odottaisi sopivaa hetkeä pudota alas, vasta vähän satoi, kun lopettelin nurmikon ajoa, selän sai märäksi. sitten lopetti ja nyt aikoo alkaa uudestaan paremmalla vauhdilla. Tähän jo turtuu, ei osaa enään edes kauhistella joko taas sataa.

Eilenhän meille ennustettiin rajua ukkosmyrskyä ja sitä ootellessa otin vähän taas ruusuista kuvia, kun pelkäsin, että sen myrskyn jälkeen ei enään ole mitä kuvaa. No, ei sitä sitten onneksi tänmne tullut, vain kaukainen kumu oli merkkinä ukkosesta.

 Onhan osa nyt sitten taas tännekkin laitettava

 Ei sille vain mitään saa, tässä vaaleanpunainen

 Otinpa kämmenellekkin maahan taipuneen

 Eri kuvakulmasta Kyynel poskella

Kaunotar.

 Ensimäinen liljakin Lolli pop oli avannut kukkansa

 Ja ensimäinen zinnia

Ähtärin sankarihaudoista otin kuvan, kun kävin aamulla mieheni haudalla katsomassa miten siellä kukat jaksaa. Ei niin kovin hyvin, edellisestä käynnistä oli paljon kukkia pudonnut maahan ja jotenkin olivat surkean näköisiä, paitis hopealehdet, ne ei näy liiasta sateesta välittävän yhtään.

Sitä sun tätä

Päivä alkoi aurinkoisena ja nyt taas paistaa, mutta päivällä tuli oikein ravakka sadekuuro, 5mm satoi hetkessä, onneksi ei vielä ainakaan lisää ole tullut.

Eilen mentiin käymään Himmun kanssa yhdella rannalla jossa veneitä paljon rantautuneena, vain noita soutuveneitä, pikkumoottorit perässään. Vesi nyt niin korkealla etti päässyt tuonne laiturille, oli niin kiperä nousu sinne että katsoin parhaaksi olla kiipeämättä sinne.

 Laituriin on kiinnitettynä partiolaisten katamaraani, jolla kulkevat saareen leirielleen.

Rannan veneitä

Vain osa sopii kuviin, niitä on siellä useita näkymättömissä.

 Päivänkkarat, mistä lienevät tuohon tulleet, mutta kovasti niitä on ja pitkään kukkineet.

 Sormustinkukat

 Itsekseen levinneitä löytyy pitkin mäkeä ryhmissä ja yksinään

Maitokello

kahden kerroksen kukat, alhaalla jo kauan kukkineet ja latvoissa uudet tulevat kukat nyt nupuilla.

Rantaa ja ruusuja

Olipa kerrankin ihana aurinkoinen aamu. Siksipä me Himmun kanssa teputeltiin kohti rantaa katsomaan kuin on vesi järvessä noussut ja olihan se. , ensin pysähdyttiin kivilaiturilla, joka sekin jo melkein veden alla.

 Pitihän siinä sitten vähän rantoja kuvata

 Miten olivatkaan ruohoittuneet pienellä aikaa

Kivilaituri vain osin näkyvissä.

Siitä sitten jatkettiin matkaa toiselle puolen tietä, rautiolammen rannalle

 Tuo kaunis

 lähdeperäinen

lampi, jonka vesi niin kirkasta, että pohja näkyy selvästi.

 Ja yksi pieni koira niin onnellisena painelee menemään

Kovin katseli mustikoita, mutta ei tuollakaan, kahden veden välissä olleet hallalta säästyneet, voi harmi, toinen vuosi peräkkäin ettei satoa saada, niin upeasti kukki, mutta pari hallayötä teki tuhon taas kerran täydellisesti.

Ja sitten vielä ne ruusut, ei sitä millään pääse ohi kuvaamatta silloin kun kamera kädessä on.

 Vaaleanpunainen, vähän oli hankalasti kuvattavissa

 maanpeittoruusukin avasi ensimäisen kukkansa kunnolla aamun aurinkoon.

 ja nämä tummat

 minun lemmikkini,

Paljon on kukkia tulossa. ja tämä vain yksi puska.

Ja nyt päivän mansikkasadon kimppuun, odottavat jo poimittuna laittajaansa.

Tänä päivänä

Ei vielä yhtään ole satanut tänään! Komeita, "lupaavia" pilviä kyllä kiertelee ja vähän vilpoinen itätuuli puhaltelee, lämmintä lähes 20°. Huomiseksi sitten on ennusteissa jo sadetta taa, kunhan ei nyt paljon tulisi.

Aamulenkillä onnistuin näkemään sentään kaipaamiani kissankellojakin. Vähän ovat sateen pieksämiä mutta kelloja kuitenkin.

 Sateen pieksemiä ovat nämä neilikatkin

 Varjoliljat eivät moksiskaan sateesta

 Eikä jalopähkämötkään pahemmin ole välittäneet

Ritarinkannukset vasta alkavat kukkimaan,

Orvokit kummasti ovat pysyneet pystyssä vielä, varmaan kohta leviävät, niin korkeina jo seisovat tuossa.

 Ja nää minun rakkaat ruusuni

 Miten voinkaan niitä ihailla!

Kohta yhtyy joukkoon tämä vaaleampikin ruusu. myös maanpeitto ruusu aloittelee.
Kyynel on tipahtanut jo poskelta ruusulta eikä onneksi ole muutenkaan pahemmin kärsinyt sateista. Joka päivä aukeaa lisää.

Vielä on mansikatkin säilyneet, ei kovin montaa homeista ole vielä löytynyt ja nyt on jo pakkasessa niinpaljon, ettei katastrofia voi enään tulla. Ostamaankaan ei tarvi lähteä.

Hei.taas!

"mummun huushollin" Pepillä on arvonta! Palkintona tuo upea retro radio! On niin hieno, että kilvan kilpailemaan ken on onnettaren suosikki.

Tänään on täälläkin vähän jo aurinkoakin näkynyt, toki sadekuurokin on saatu, mutta aika pieni kuitenkin!

 Kyynel silmäkulmassa ensimäinen ruusu aukeamassa

 Ketoneilikat säästyneet sateelta, ovat niin matalia

Mutta kohta sataa! ja juuri aloittaa, mustia pilviä vähän joka puolella, no, olihan jo poutaa monta tuntia, ainakin 3.