Varautumisesta on tullut osa ihmisten arkipäiväisiä keskusteluja. Ukrainassa soditaan viidettä vuotta. Euroopassa ennakoidaan mahdollisia Venäjän hybridi-iskuja.
Sisäministeriö kertoi vastikään, että se postittaa tammikuussa uuden varautumisoppaan kotitalouksiin ja yrityksiin Manner-Suomessa. Paperisessa oppaassa kerrotaan, kuinka kansalaisen tulisi varautua häiriö- ja kriisitilanteisiin.
Sisäministeriön käsityksen mukaan heikoiten varautuneita ovat nuoret aikuiset.
Lahtelainen Mikael Vinko, 19, toivottaa Ylen tervetulleeksi ensimmäiseen omaan kotiinsa. Yksiön tavarat ovat löytäneet jo paikkansa, vaikka muutosta on aikaa alle kolme viikkoa.
Kysyimme Suomen pelastusalan keskusjärjestöltä (SPEK), mitkä kolme asiaa kodista tällaisessa tilanteessa tulisi vähintään löytyä.
Mutta löytyvätkö nämä kolme tärkeää asiaa 19-vuotiaan Vinkon kotoa?
Vesi
Ensimmäinen asia, joka varautumisessa SPEKin mukaan tulee muistaa, on vesi.
SPEK suosittaa varaamaan kotiin vettä vähintään kolmen vuorokauden eli 72 tunnin tarpeisiin. Ihminen tarvitsee päivittäin noin 2–3 litraa puhdasta juomavettä.
Kaikkiaan vettä olisi hyvä olla saatavilla yhdestä kahteen ämpärillistä henkeä kohti per päivä. Tämä riittää juomiseen, ruoanlaittoon ja perushygieniasta huolehtimiseen.
Vinko toteaa, että vesikatkon sattuessa veden hankinta menisi jalkapatikaksi.
– Mikael lähtee sitten etsimään vettä jostain kaupasta, hän miettii.
Myöskään astiaa vedenjakelupisteellä asiointiin ei Vinkon kotoa löydy.
SPEKin vinkki on, että esimerkiksi kannellinen ämpäri ajaisi asian hyvin.
Ruoka
SPEK suosittaa varaamaan kotiin myös ruokaa vähintään kolmen vuorokauden tarpeisiin.
– Täältä löytyy puolikas pussi paahtoleipää. Äiti toi tuparilahjaksi Gifflareita, Vinko kertoo purkaessaan kaapin sisältöä pöydälle.
Lisäksi kuiva-ainekaapissa on tortillakastiketta, pastaa, välipalapatukoita, mysliä ja puurohiutaleita.
Vinko vakuuttaa tarvittaessa pärjäävänsä kaapin antimilla suositellut 72 tuntia.
– Päivässä yksi välipalapatukka, kyllähän sillä pärjää, hän pohtii.
Pastan keittämiseenkin idea syntyy lennossa.
– Tuossa vaikka pihalla sitten katkon oksia nuotioon, Vinko viittaa ikkunasta viereiselle tyhjälle tontille.
Maisemaa katsellessa idea näyttää itse asiassa toteutuskelpoiselta.
Vinkon kotivara vaikuttaa pienehköltä, mutta suunta on oikea. Kotivara kannattaa koostaa huoneenlämmössä säilyvistä elintarvikkeista, joita muutoinkin käyttää.
Tiedonsaanti
Kolmantena veden ja ruoan jälkeen SPEK suosittelee varmistamaan tiedonsaannin.
Radio on edelleen keskeinen osa varautumissuosituksia. Kriisin sattuessa radiossa lähetetään tärkeää tietoa tilanteesta.
Vinkoa ajatus radiosta hieman huvittaa.
– Ai sellainen, mistä voi kuunnella radiokanavia, hän naurahtaa.
Radiovastaanotin varaparistoineen olisi hyvä olla, mutta todennäköisesti myös kännykät ja netti jatkavat toimimista kriisitilanteessa ainakin jossain määrin.
Laitteiden sähkönsaanti on todennäköisempi murhe. Sähkökatkon sattuessa puhelimien ja tietokoneiden akkujen kesto on rajallinen. SPEKin mukaan varavirtalähde on tärkeä osa varautumista.
Lisäksi: Tunne naapurisi
Radion puuttumisesta Vinko saa ajatuksen: sitä voisi ehkä mennä kuuntelemaan naapuriin.
Myös SPEK muistuttaa naapuriavun tärkeydestä.
Naapuriapu on tärkeä voimavara kriisitilanteessa. Yhdellä saattaa olla tietoja ja taitoja, joista on hyötyä muillekin. Toiselta löytyy tarvikkeita, joita toiselta puuttuu.
Yhteisöllisyydellä on vaikutusta myös henkiseen kriisinkestävyyteen, mutta joko juuri ensimmäiseen omaan asuntoonsa muuttanut Mikael Vinko tuntee uudet naapurinsa?
– En ole ehtinyt tutustua vielä. Minusta tuntuu, että jossain kohtaa kyllä tulemme tutustumaan. Olen juuri hankkinut itselleni kitaran. Kaverille puhuin, että koskahan joku laittaa heippalapun.
Vinko toteaa, että naapureihin tutustuminen voisi muutenkin olla pian ajankohtainen ja hyvä idea.
Yle haastatteli juttua varten myös Suomen pelastusalan keskusjärjestön varautumisen erityisasiantuntija Anniina Honkalaa.
