Itä-Uudenmaan poliisi on tutkinut maksuvälinerikokseen ja kahteen törkeään rahanpesuun liittyvää rikoskokonaisuutta. Poliisi on saanut valmiiksi esitutkinnan kolmen epäillyn osalta, joten tapaus siirtyy syyttäjälle syyteharkintaan.
Pääepäilty on nuori, vuonna 2003 syntynyt klaukkalalainen mies. Poliisi epäilee hänen järjestelleen tilauksesta maksuvälinepetoksia ja rahanpesuja eri järjestäytyneille rikollisryhmille. Pääepäilty on ollut poliisin tiedossa ja häntä epäillään useista väkivaltarikoksista sekä törkeästä ampuma-aserikoksesta.
Pääepäiltyä ohjasi toinen 2003 syntynyt mies vankilasta käsin. Tämä mies on tuomittuna pitkään vankeusrangaistukseen törkeästä huumausainerikoksesta.
Hän on kertonut poliisin kuulustelussa olleensa yhteydessä ruotsalaisen katujengi Foxtrotiin kuuluvan henkilön kanssa. Lisäksi hän on kertonut, että hänellä olisi useita ruotsalaisia järjestäytyneen rikollisuuden kontakteja, ja hän on ohjeistanut pääepäiltyä olemaan yhteydessä Foxtrotiin kuuluvaan henkilöön.
Vangittu henkilö on välittänyt pääepäillylle toimeksiannon tai tilauksia rikoksista sekä järjestänyt yhteyksiä erilaisiin rikollisverkostoihin.
Kolmas kokonaisuuteen liittävä henkilö on vuonna 2006 syntynyt helsinkiläinen mies, jolla on poliisin mukaan erittäin mittava rikoshistoria, muun muassa henkirikoksen yritys.
Tämän kolmannen miehen henkilöllisyys on tullut poliisin tietoon erilaisissa aiemmissa ruotsalaisiin katujengeihin liittyvissä rikostutkinnoissa.
Tässä rikoskokonaisuudessa kolmannen henkilön tehtävä on ollut rekrytoida petospuheluiden soittajia Itä-Helsingissä, jossa hänet tunnettiin.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Lasse Lagerbohmin mukaan epäiltyjen tekoja on vielä enemmän, mutta syyttäjälle lähetivät tapaukset, joista poliisilla on näyttöä. Poliisin mukaan heidän pääasiallinen tulonhankkimismenetelmänsä oli petokset.
– Ehkä poikkeuksellista on se, että yleensä lähdemme yksittäisistä asianomistajista liikkeelle, mutta tässä oli toisinpäin. Meille haarukoitui tekijä ja sitten häneen kohdistuneilla toimenpiteellä saatiin varsin paljon hyvää tietoa tästä rikolliskokonaisuudesta.
Pääepäilty kiistää viimeiseen asti tietävänsä asiasta mitään.
Pääepäilty selvisi KRP:n kautta
Keskusrikospoliisin tiedustelu- ja tilannekuvatyön kautta klaukkalalainen pääepäilty nousi poliisin kohteeksi. Tutkinta aloitettiin Itä-Uudenmaan poliisissa, joka kohdisti henkilöön useita salaisia pakkokeinoja. Tutkintaa tehtiin yhteistyössä KRP:n sekä Oulun ja Helsingin poliisin kanssa.
– Tutkinnan lopuksi kaikki epäillyt otettiin kiinni ja vangittiin. Kiinnioton yhteydessä selvisi, että pääepäilty oli varustautunut erehdyttävästi konepistoolia muistuttavalla kuula-aseella, ja hänen hallustaan löytyi turvatarkastuksessa myös veitsi. Kiinniotto tehtiin yleisellä paikalla, sanoo tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Lasse Lagerbohm Itä-Uudenmaan poliisin tiedotteessa.
Esitutkinnassa paljastui rikollisia verkostoja, jotka ulottuivat Suomesta, Belgiaan ja aina Arabiemiraatteihin asti.
– Tämä on tietääkseni ensimmäinen kerta, kun petosasia liitetään kyseisen organisaation. Hehän ovat paljon rekrytoineet nuoria, mutta enemmän väkivalta- ja huumausainerikospuolelle.
Lagerbohmin mukaan poliisilla on ollut tiedossa, että nimenomaan ruotsalaiset järjestöt siirtävät rikollista toimintaansa huumausainerikoksista myös petoksiin, suoraan kansalaisiin kohdistuviin huijauspetoksiin ja niin sanottuihin tietoverkkoavusteisiin petoksiin.
Tutkitun rikoskokonaisuuden pääepäillyn tehtävä verkostossa oli hankkia maksuvälinepetoksiin sujuvaa suomea puhuvia henkilöitä. Henkilöiden tehtävä oli pankkivirkailijana esiintyen saada rikosten uhrit kirjautumaan rikollisten hallussa oleville huijaussivustoille.
Pääepäilty myös koulutti, ohjeisti ja ohjasi soittajia rikosten toteuttamisessa. Lisäksi hän hankki rikollisorganisaatiolle rahamuuleja uhreilta anastetun varallisuuden siirtämiseksi. Hän rekrytoi aktiivisesti nuoria suomea puhuvia henkilöitä erilaisissa tietoverkkopetoksiin keskittyneissä keskusteluryhmissä. Soittajille ja rahamuuleille luvattiin provisiopalkkiota toteutuneista petoksista.
Epäillyn hallusta on löytynyt noin 100–200 suomalaisen henkilötiedot.
– Nämä henkilöt ovat jollain tavalla joskus joutuneet jonkun petoksen uhriksi, ja sitä kautta henkilöllisyys on tullut tietoon. He selvästi keräävät tällaisia listoja ihmisistä, Lagerbohm toteaa.
Eri puolilla Suomea toteutettujen maksuvälinepetosten yhteenlaskettu rikoshyöty oli noin 150 000 euroa. Tästä poliisi ja rahoituslaitokset onnistuivat pysäyttämään noin 100 000 euroa.
Lagerbohmin mukaan juuri ennen kiinniottoa pääepäilty ehti sopia belgialaisen ”asiakkaan” kanssa toimeksiannosta, jonka rikolliset itse arvioivat tuottavan noin 150 000–600 000 euroa voittoa.
Katso myös:
Ylen MOT tutki, kuinka rikollisverkostot palkkaavat lapsia ja mitä se tarkoittaa koko perheelle.
