Vaatimus lukukausimaksusta tuli järkytyksenä Chenille.
Hän oli selvittänyt asiantuntijoilta etukäteen, että suomalaisen perheenjäsenenä hän olisi oikeutettu ilmaisiin opintoihin.
Näin ei ole toistaiseksi käynyt. Chen meni heinäkuussa naimisiin Mikon kanssa, mutta avioliittotodistus ei riitä opiskelupaikalle todisteeksi siitä, että hän on nyt suomalaisen perheenjäsen.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMK vaatii, että Chenillä on Maahanmuuttoviraston myöntämä perheperusteinen oleskelulupa.
Yksi lukuvuosi XAMKin englanninkielisessä koulutusohjelmassa maksaa EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevalle opiskelijalle 10 700 euroa. Chenin koululta saama stipendi kattaa neljäsosan summasta.
Yle ei kerro haastateltavien oikeita nimiä, jotta asiasta ei aiheudu heille haittaa opinnoissa ja työelämässä.
Chenin mielestä tilanne on epäreilu ja lainvastainen:
Ammattikorkeakoululain mukaan Suomen kansalaisen perheenjäseneltä ei peritä lukukausimaksua. Laissa ei kuitenkaan määritellä sitä, millaisia todisteita korkeakoulut voivat opiskelijoilta vaatia.
Kaikki ammattikorkeakoulut vaativat perhesiteen todistamiseksi oleskelulupaa, sanoo XAMKin kaupallisten ja kansainvälisten asioiden johtaja Mika Ruponen.
Perusteluna on se, että Maahanmuuttovirastolla on käytössä laajemmat aineistot kuin korkeakouluilla ja ammattitaitoa tehdä päätökset perustellusti.
– Kun kaikki ammattikorkeakoulut vetävät samaa linjaa, missään oppilaitoksessa ei pääse aukeamaan Pandoran lipas siksi, että siellä olisi alhaisemmat vaatimukset kuin muualla, Ruponen sanoo.
Moni opiskelija löytää parisuhteen Suomesta
Kansainvälisten opiskelijoiden määrä on kasvanut Suomessa selvästi viime vuosina.
Maahanmuuttoviraston eli Migrin tilastot kertovat, että vuonna 2023 opiskelijoille myönnettyjen perheperusteisten oleskelulupien määrä tuplaantui ja nousi huippuunsa seuraavana vuonna.
Hallitusneuvos Henna Närhi opetus- ja kulttuuriministeriöstä arvioi, että ainakin osassa tapauksista on kyse lukukausimaksujen kiertämisestä.
– Se on hyvin todennäköistä. Opiskelijoilla on myös aiempaa suurempi taloudellinen kannuste toimia näin, koska lukuvuosimaksut ovat nousseet kuluneen vuoden aikana.
Takavuosina moni EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tuleva opiskelija kiersi lukukausimaksuja hankkimalla työperusteisen oleskeluluvan. Närhen mukaan joissain korkeakouluissa näin toimi jopa puolet kansainvälisistä opiskelijoista.
Työperusteisen oleskeluluvan osalta porsaanreikä tukittiin joulukuussa 2024: lain mukaan lukuvuosimaksu on nyt maksettava, jos opiskelija on tullut Suomeen alunperin opiskelijan oleskeluluvalla.
Migrin tietopalveluiden johtaja Johannes Hirvelän mukaan perhesidelupia on haettu aiempaa enemmän siitäkin syystä, että osa opiskelijoista on löytänyt parisuhteen ja perheellistynyt Suomeen.
– Jos opiskelijaksi tullut esimerkiksi löytää puolisokseen Suomen kansalaisen, on lupatyypin vaihdos erittäin luonteva ja selkeä, eikä siihen välttämättä liity muuta sivutarkoitusta.
Nopeasti naimisiin
Chen on opiskellut XAMKin Mikkelin-kampuksella runsaan vuoden ajan. Viime vuoden lopulla hän kohtasi Mikon deittisovelluksessa.
Heinolassa asunut Mikko tuli tapaamaan Cheniä Mikkeliin ensimmäisen kerran tammikuussa.
Pari kuukautta myöhemmin pariskunta hankki yhteisen asunnon. Mikko tekee töitä kotitoimistolla, joten asuinpaikalla ei ole hänelle juuri väliä.
Chen ja Mikko kertovat, miksi menivät naimisiin niin nopeasti:
Ennen lukukauden alkua pariskunta pyysi XAMKilta hallintopäätöstä, jossa perusteltaisiin, miksi Chen ei voi osallistua opetukseen ilman lukukausimaksun maksamista.
Hallintopäätös antaa mahdollisuuden valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen.
Viesteihin ei tullut vastausta. Sen sijaan XAMK katkaisi Chenin opiskeluoikeuden, koska hän ei ollut maksanut lukukausimaksua.
Lopulta hän joutui anomaan opiskeluoikeutta uudelleen ja maksamaan lukukausimaksun, jotta ei menettäisi opiskeluoikeuttaan – ja tämänhetkistä oleskelulupaansa.
On todennäköistä, että Chen joutuu maksamaan myös kevään opinnot.
Lain mukaan perheperusteinen oleskelulupahakemus pitää käsitellä yhdeksässä kuukaudessa.
Prosessinomistaja Riikka Pelkosen mukaan Migrissä on vireillä yli 22 000 perhesidehakemusta, mikä voi pidentää käsittelyaikoja. Perhesidehakemuksia on useita eri tyyppejä riippuen siitä, onko kyse Suomen kansalaisen vai ulkomaalaisen opiskelijan perheenjäsenistä.
Etusijalla ovat hakemukset, jotka ovat jo ylittäneet tai ylittämässä lakisääteisen käsittelyajan.
Chen ja Mikko eivät ole vielä luopuneet taistelusta. Mikko on kannellut XAMKin toiminnasta eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelu koskee ennen kaikkea sitä, ettei XAMK ole suostunut antamaan Chenille valituskelpoista hallintopäätöstä.
– Olemme sanoneet XAMKille, että hyväksymme asiasta minkä tahansa lopputuloksen, kunhan se on perusteltavissa lailla.
