Itämeren aallot nuolevat Sandvikin sileitä kallioita. Vierassataman rannassa kenottaa vanha puuvene, Sandvikin leirintäalueen maamerkki.
Täällä Ahvenanmaan ulkosaaristossa, Kökarissa sijaitseva vierasvenesatama ja leirintäalue on ollut viime päivät kuuman keskustelun aihe.
Leirintäalue sai toukokuussa uuden omistajan Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisesta Anton Wegista, entiseltä nimeltään Kudrjavtsev.
Yritys nousi otsikoihin viime viikolla, kun Ålands Radio kertoi uuden omistajan olevan Suomen ja Venäjän kaksoiskansalainen. Samalla se uutisoi, että leirintäyhtiö Sandvik Hällorin hallituksen jäsenellä Oskar Karlströmillä olisi epäsuoria yhteyksiä Kremliin.
Alue on turvallisuuden kannalta keskeinen, sillä se sijaitsee keskeisen laivaväylän varrella, noin kilometrin päässä merivartioston vartioasemalta.
Tässä jutussa Sandvik Hällorin hallituksessa vuodesta 2019 saakka istunut Oskar Karlström kertoo itse, mistä väitteissä on hänen mielestään kysymys.
Mutta kuullaan ensin yrittäjä Anton Wegia.
Unelma leirintäalueesta
Anton Weg sanoo, ettei hänellä ole yrityksensä suhteen muuta tavoitetta kuin leirintäalueen yritystoiminta ja sen kehittäminen.
– Minulla ei ole, eikä minulla ole koskaan ollutkaan, minkäänlaisia yhteyksiä Kremliin. Minulla ole myöskään kiinnostusta tällaisiin yhteyksiin, Weg kertoo puhelimitse.
Pietarissa syntynyt Weg kertoo haaveilleensa leirintäalueen ostamisesta vuosia. Kiikarissa ehti jo olla myös Naantalin leirintäalue, jonka hinta nousi kuitenkin liian korkeaksi.
– Tämä maksoi jonkun yksiön verran koko paikka, Weg sanoo.
Hinta ei kuitenkaan ollut lopullinen ja ainoa syy.
Weg kuvailee Kökaria erityislaatuiseksi paikaksi.
Hän kertoo matkustelleensa Euroopassa ja nähneensä monia leirintäalueita Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa. Kökarissa hän näki sanojensa mukaan maailman parhaimman leirintäalueen.
Viestittelyä puolustusministeriön kanssa
Anton Weg kertoo työskennelleensä kiinteistö- ja hotellialalla. Hän on asunut Suomessa vuodesta 1993 lähtien ja suorittanut täällä peruskoulun ja jatko-opintonsa.
Ennen kuin Weg otti haltuunsa Sandvik Hällorin toukokuussa, hän otti yhteyttä puolustusministeriöön sähköpostitse.
Yle on nähnyt Wegin ja puolustusministeriön väliset sähköpostiviestit.
Viestissään Weg tiedusteli ministeriöltä, muodostaako hänen kaksoiskansalaisuutensa esteen kiinteistöjen ostamiselle Suomesta tai Ahvenanmaalta.
Ministeriön vastauksessa 14. huhtikuuta todetaan, etteivät Venäjän kansalaisia koskevat kiinteistöjen ostokiellot koske Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia.
Puolustusministeriön infrastruktuuri- ja ympäristöyksikön asiantuntija Rickard Lindholm toteaa Ylelle nyt, ettei ministeriö ole ottanut kantaa kyseiseen kauppaan, vaan on vastannut Wegin tiedusteluun yleisellä tasolla.
– Yleistä kysymystä ja siihen annettua vastausta sähköpostitse ei voida tulkita viranomaisen viralliseksi päätökseksi tai kannanotoksi, vaan se on yleistä hallintolainkin edellyttämää neuvonta- ja asiakaspalvelua, Lindholm vastaa sähköpostitse.
Lindholm korostaa, ettei Suomen lainsäädäntöä sovelleta Ahvenanmaalla, eikä valtiolla ole siellä toimivaltuuksia. Yrityskaupat eivät myöskään kuulu puolustusministeriön toimialaan.
”Tuskin edes muistan, miltä hän näyttää”
Oskar Karlstöm, Sandvikenin työntekijä ja leirintäyhtiön hallituksen jäsen, on joutunut viime aikoina melkoiseen mediamyllyyn. Taustalla on hänen mukaansa asiakaskohtaaminen kolmisen vuotta sitten.
Karlström palaa vuoteen 2023.
Sandvikin satamaan hinataan moottorivikainen purjevene. Sen kyydissä on Venäjältä kotoisin oleva mies, johon Ålands radio jutussaan viittaa osoituksena Karlströmin Kreml-yhteyteen. Mies on median mukaan venäläisen ajatushautomo CPAIS:n johtaja.
Kökariin saapunut vieras otettiin vastaan kuin kuka tahansa muu vieras.
– Hän oli vieraani. Koska työskentelen palvelualalla, toivotan kaikki tervetulleeksi lähtopaikasta riippumatta. En edes puhu venäjää, Karlström kertoo Ylelle sähköpostitse.
Karlström muistaa, että miehet keskustelivat keskenään ja sanoo näyttäneensä tälle saarelta kuvaamansa videon. Videolla näkyy lähinnä talvisia havupuita.
– Sellainen yhteys minulla siis on tuohon mieheen. Muuta yhteyttä meillä ei ole ollut. Emme ole Facebook-kavereita. Poistin hänet Facebook-kavereistani muutama vuosi sitten. Minulle on tavallista ystävystyä vieraiden kanssa Facebookissa, mutta poistan heidät usein kaverilistaltani kauden päätyttyä, Karlström selventää.
Karlström kertoo tapaavansa paljon ihmisiä ja siksi myös tämä yksittäinen vieras on jo painunut unholaan, kunnes mies nostettiin esille kaksoiskansalaisen yrityskauppojen myötä.
– Tuskin edes muistan, miltä hän näyttää.
Karlström sanoo voineensa todella huonosti asian vuoksi viime viikon ajan.
– Kyseessä on kuitenkin vakava syytös – varsinkin nykyisessä ilmapiirissä.
Liuhto: Kaksoiskansalaista voidaan painostaa
Turun kauppakorkeakoulun tiedustelututkimuksen professori Kari Liuhto sanoo, että Venäjä voi periaatteessa yrittää painostaa omia kaksoiskansalaisiaan.
Venäjä ei tunnusta kaksoiskansalaisuuksia samalla tavalla kuin länsimaat. Maan viranomaisten näkemyksen mukaan kaksoiskansalaiset ovat aina ensisijaisesti Venäjän kansalaisia.
– Venäjällä on erittäin tehokas tapa saada ihminen toimimaan omana sijaistoimijana sillä tavalla, että jollet tee mitä pyydetään, niin sukulaismies joutuu rintamalle, Liuhto toteaa.
Liuhto muistuttaa, että pelkkään venäläisyyteen tai kaksoiskansalaisuuteen keskittyminen voi olla harhaanjohtavaa. Strategisissa hankkeissa omistajana voi olla esimerkiksi paikallinen suomalainen tai muu länsitaho, jolloin kaikki näyttää olevan kunnossa.
Erikoiseen omistajuuteen tulisi hänen mukaansa kiinnittää huomiota ennen kaikkea silloin, kun kiinteistöllä ei ole selvää liiketoiminnallista tarkoitusta.
Rajavartiolaitos valvoo tehokkaammin
Kökarin merivartioasema vastaa ulkorajan ja merialueen valvonnasta osana rajavartiolaitoksen toimintaa.
Muuttunut geopoliittinen tilanne näkyy Kökarin aseman toiminnassa. Rajavartiolaitos on terävöittänyt valvontaansa strategisesti tärkeällä saarella, ja lisäresursseja on saatavilla tarvittaessa.
– Olemme hieman enemmän varpaillaan, hieman terävämpiä ja lisäresursseja on saatavilla tarvittaessa, kertoo merivartiomestari Markus Åkerfelt.
Mitä tulee leirintäalueen omistajanvaihdokseen, niin se on Åkerfeltin mukaan tiedossa.
– Minulla on täysi luottamus johtoon, että he informoivat minua, jos se vaatii jotain puuttumista meidän puolelta, Åkerfelt sanoo.
Merivartioaseman merivartiomestari Markus Åkerfelt suhtautuu toistaiseksi rauhallisesti vierassataman omistajavaihdokseen.
