Siirry sisältöön
ajan
- yksikön akkusatiivimuoto sanasta aika
- yksikön genetiivimuoto sanasta aika
ajan
- (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ajaa
ajan
- indikatiivin preesensin monikon 3. persoonan muoto verbistä ajar[luo]
ajan
- indikatiivin preesensin yksikön 1. persoonan muoto verbistä ajama