Raideleveys

Raideleveys

Maailman rautateiden kartta, jossa näkyvät käytössä olevat erilaiset raideleveydet.

  914 mm

  1 000 mm

  1 067 mm

  1 435 mm

  1 520 mm

  1 600 mm

  1 668 mm

  1 676 mm

Raideleveys on rautatien kiskojen sisäreunojen välinen etäisyys. Käsitettä raideleveys ei pidä sekoittaa käsitteeseen raideväli, joka tarkoittaa rautatien kahden rinnakkaisen raiteen keskilinjojen välistä etäisyyttä.

Maailman yleisintä raideleveyttä, alun perin vain englantilaista 1 435 millimetriä, kutsutaan normaaliraideleveydeksi (engl. standard gauge, saks. Normalspur tai Regelspur) tai joskus kansainväliseksi raideleveydeksi (engl. international gauge).

Vakioleveyttä kapeampia raideleveyksiä sanotaan kapeiksi raideleveyksiksi (engl. narrow gauge, saks. Schmalspur) ja sitä leveämpiä raideleveyksiä leveiksi raideleveyksiksi (engl. broad gauge, saks. Breitspur). Rautateitä, joiden raideleveys on pienempi kuin 381 mm, kutsutaan pienoisrautateiksi, vaikka niillä voitaisiin kuljettaa matkustajia, jolloin kyseessä ovat puutarharautatiet tai pienoisrautatiet.

Yleisesti ottaen leveäraiteinen juna on vakaampi, sallii suurempia nopeuksia ja pystyy kantamaan enemmän kuormaa, kun taas kapearaiteinen rata on halvempi ja nopeampi rakentaa ja vie vähemmän tilaa. Kapearaiteisia ratkaisuja suositaankin edelleen muun muassa kaupungeissa kulkevissa raitiovaunuissa ja vaikeassa maastossa (esimerkiksi vuoristossa) kulkevilla radoilla.

Raideleveyksien historiaa

Brittiläinen insinööri George Stephenson käytti neljän jalan ja 8+1⁄2 tuuman raideleveyttä Stocktonin ja Darlingtonin välisellä junayhteydellä, ja kuninkaallinen komitea esitti tätä leveyttä standardiraideleveydeksi 1845. Britannian parlamentti sääti tästä lain (engl. Gauge Act) 1846. Britanniassa leveää raidetta käyttävä Great Western Railways siirtyi standardiraideleveyteen vasta 1892. Myös joillain muilla brittiläisillä rautateillä oli standardiraideleveydestä poikkeavia ratoja käytössään.

Yhdysvalloissa noudatettiin alun perin brittiläistä standardiraideleveyttä pääasiassa pohjoisvaltioissa, jonne ensimmäiset veturit oli ostettu Britanniasta. Etelävaltioissa sen sijaan viiden jalan eli 1 524 millimetrin raideleveys oli tyypillinen. Amerikkalaisia raideleveyksiä alettiin vähitellen muuttaa standardin mukaisiksi, kun ymmärrettiin sen taloudellinen ja käytännöllinen hyöty. Sisällissodan päätyttyä vuonna 1865 koettiin pohjoisen ja etelän erilaiset raideleveydet taloudelliseksi ongelmaksi uudessa yhtenäisessä valtiossa. Etelän rautateiden raideleveydet muutettiin Pennsylvania Railroad -yhtiön neljän jalan ja yhdeksän tuuman raideleveydeksi kahdessa päivässä, 31. toukokuuta ja 1. kesäkuuta 1886.

Yhdysvaltalainen sotilasinsinööri George Washington Whistler (1800–1849) palkattiin rakennuttamaan Moskovan ja Pietarin välistä rautatietä, jonka leveydeksi tuli Yhdysvaltain etelävaltiolaiset viisi jalkaa. Näin tämä ”venäläisenä raideleveytenä” pidetty leveys tuli voimaan koko rataverkolla koskien myös Viroa, Liettuaa, Latviaa, Suomea, Ukrainaa, Valko-Venäjää ja Mongoliaa.

Neuvostoliiton aikana Venäjän raideleveys muutettiin 1 524 mm:stä 1 520 mm:iin, kun sinne haluttiin loogisempi SI-järjestelmän mukainen millimetrien tasakymmeniin osuva raideleveys. 1950-luvulla tehty muutos toteutettiin kallistamalla kiskoja sisäänpäin aiempaa enemmän, millä saavutettiin vaadittu raideleveyden neljän millimetrin kaventuminen.

Muualla Euroopassa käytetään yleensä alkujaan brittiläistä standardiraideleveyttä. Merkittävinä poikkeuksina ovat Espanja ja Portugali, joille oli aikanaan tärkeää Napoleonin sotien aikaisten kokemusten perusteella, että raideleveys eroaa siitä, mitä Ranska käyttää.

Toiminta erileveyksisten raiteiden kanssa

Siirtokuormauksessa lasti siirretään toiseen, eri raideleveyden kiskoilla kulkevaan junaan. Toinen vaihtoehto on rakentaa entisten kiskojen viereen toisen raideleveyden kiskoja. Nelikiskojärjestelmässä sama ratapölkky kantaa kahta eri mittaista raidetta. Esimerkiksi Haaparannalta Tornioon kulkevalla sillalla on nelikiskojärjestelmä. Espanjassa taas on käytössä kolmikiskojärjestelmä, jossa yhtä kiskoista käytetään samanaikaisesti kahden erikokoisen raiteen osana. On myös mahdollista, että kun raideleveys muuttuu, juna nostetaan ylös ja sen alla oleva teli vaihdetaan toiseen, mutta tämä hidastaisi merkittävästi junan kulkua.

Junanvaunun telien vaihto Mongolian 1 520 mm:n ja Kiinan 1 435 mm:n raideleveyden vuoksi.

Eräät junat voivat käyttää raiteita, joiden leveydet eroavat toisistaan. Näissä junissa on käytössä automaattinen raideleveydenvaihtolaitteisto. Kävelynopeuksissa kiskopyörästöjen lukitus voidaan avata, ja kiskopyörät ohjataan mekaanisesti leveämmälle tai kapeammalle raideleveydelle. Näin toimitaan esimerkiksi Espanjassa, jossa valtaosa maan rataverkosta on rakennettu 1 668 millimetrin leveydelle, mutta suurnopeusjunien käyttämät raiteet on vuodesta 1992 alkaen rakennettu 1 435 millimetrin raideleveydelle. Raideleveydenvaihtolaitteiston avulla hitaammat henkilöjunat voivat käyttää kumpaakin leveyttä. Sveitsiläinen Golden Pass Express -juna muuttaa samalla sekä raideleveyttään (metrin leveydestä 1 435 mm leveyteen) että korkeuttaan vastaamaan eri korkeuksille rakennettuja laitureita.

Myös Tornion ja Haaparannan rajalla on käytössä laitteisto, jolla junan raideleveyttä voidaan vaihtaa Ruotsin leveyden ja Suomen raideleveyden välillä.

Raideleveyksiä

Raideleveys	Pituus yhteensä	Osuus koko maailmassa	Maat
1 000 mm	95 000 km	7,2 %	Argentiina, Brasilia, Bolivia, Pohjois-Chile, Espanja (Feve, FGC, Euskotren, FGV, SFM), Sveitsi (Rhätische Bahn, Compagnie du Chemin de fer Montreux Oberland bernois, Berner Oberland-Bahn, Matterhorn Gotthard Bahn), Malesia, Thaimaa, Indokiina, Bangladesh, Itä-Afrikka, Vietnam
1 067 mm	112 000 km	8,5 %	Eteläinen ja Keski-Afrikka, Nigeria, Indonesia, Japani, Taiwan, Filippiinit, Uusi-Seelanti, Australia (Queensland, Länsi-Australia ja Etelä-Australia)
1 435 mm	720 000 km	54,9 %	Albania, Argentiina, Australia, Itävalta, Belgia, Bosnia ja Hertsegovina, Brasilia, Bulgaria, Kanada, Kiina, Kroatia, Kuuba, Tšekki, Tanska, Djibouti, Kongon demokraattinen tasavalta (Kamina–Lubumbashi, suunniteltu), Etiopia, Ranska, Saksa, Britannia, Kreikka, Unkari, Intia (metroissa), Indonesia (Aceh ja Sulawesi), Italia, Israel, Liechtenstein, Liettua (Rail Baltica), Luxemburg, Makedonia, Meksiko, Montenegro, Alankomaat, Pohjois-Korea, Norja, Panama, Peru, Filippiinit, Puola, Romania, Serbia, Slovakia, Slovenia, Etelä-Korea, Espanja (AVE, Alvia ja FGC), Ruotsi, Sveitsi, Turkki, Yhdysvallat, Uruguay, Venezuela, myös yksityisten yritysten linjat ja suurnopeusradat Japanissa, suurnopeusradat Taiwanissa, Gautrain-lähiliikenne Etelä-Afrikassa
1 520 mm	220 000 km	16,8 %	Armenia, Azerbaidžan, Valko-Venäjä, Georgia, Kazakstan, Kirgisia, Latvia, Liettua, Moldova, Mongolia, Venäjä, Tadžikistan, Turkmenistan, Ukraina, Uzbekistan
1 524 mm	5 865 km	0,4 %	Suomi, Viro
1 600 mm	9 800 km	0,7 %	Irlannin tasavalta, Pohjois-Irlanti (Britannia) ja Australia (Victoria ja Etelä-Australia), Brasilia
1 668 mm	15 394 km	1,2 %	Portugali, Espanja
1 676 mm	134 008 km	10,2 %	Intia, Pakistan, Bangladesh, Sri Lanka, Argentiina, Chile, Bay Area Rapid Transit San Franciscon lahden ympäristössä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Raideleveys Wikimedia Commonsissa

Raideliikenne

Rautatieliikenne	rautatie juna rautatieasema rautatieliikennepaikka rautatiekalusto
Metroliikenne	metro metroasema
Raitioliikenne	raitiovaunu duoraitiovaunu pikaraitiotie museoraitiotie
Turvalaitteet	asetinlaite kampiasetinlaite kankiasetinlaite opastin releasetinlaite tietokoneasetinlaite varmistuslukko- ja opastinturvalaitos
Raideleveys	kapea normaali leveä
Suomessa	rautatieliikenne rataverkko raideleveys raitioliikenne lähijunaliikenne metroliikenne kapearaiteiset rautatiet yritykset: VR Fenniarail North Rail