-----

Vapaa viikonloppu. Lähden huomenna Tampereen kautta Helsinkiin. Inhoan järjestelyjen tekemistä ja aavistuksen aina ahdistun ennen reissuun lähtöä, vaikka tiedän, että viikonlopusta tulee mukava. On mukava nähdä myös ystävää. Näen myös pikkuveljeäni ja hänen kihlattuaan.
Minulla on aina vaan tälläinen typerä olo ennen johonkin lähtöä.

Kiitän Lumikkoa ihanasta postista!

Eilen oli aurinkoa

Kävin eilen pikavisiitillä mökillä. Saunoin, join punaviiniä ja pelasin korttia. Aamulla ajoin kotiin ja menin töihin. Yhden päivän vapaat tuntuvat typeriltä. Varsinkin, jos vapaapäivää edeltävä työvuoro on iltavuoro. Vapaapäivää ei ehdi edes huomata, kun oletkin jo takaisin työn äärellä.

Olen katsonut elokuvia. The Visitor (ohj. Thomas McCarthy), Muukalainen (ohj. Jukka-Pekka Valkeapää), Poika raidallisessa pyjamassa (ohj. Mark Herman) ja Submarino (ohj. Thomas Vinterberg).
Submarinosta tykkäsin todella. Tällä kertaa saadut tähdet olivat ihan ansaittuja. Joskus tuntuu, että tähdet eivät kerro mitään. Olen ollut niin monta kertaa eri mieltä niiden antajien kanssa. Elokuvat on kyllä hankalia suositella. Ihmiset pitää niin erilaisista jutuista. Kuka arvostaa elokuvassa mitäkin..

Olen taas yksin kotona, joten voin ihan hyvin käyttää aikani elokuviin. Mies on koiran kanssa mökillä. Tekemässä polttopuita, vaikka liiteri jo pullistelee. Diagnoosini; puuhulluus.

Ketulle kaverit

Löysin jokin aika sitten kirpputorilta ketulle kaverit.

Omia kuvia nolla

Tänään ei ole omia kuvia. Tänään on vaan Kauko. Sehän käy ihan yhtä hyvin, eikös?

Meillä on uusi tietokone, jossa ei ole vielä ainoatakaan kuvaa. Vanha kone on vedellyt viimeisiään jo pitkään. Aina se on saanut vähän ylimääräistä armonaikaa. "Jos se vielä hetken toimisi." Tänä aamuna laturinjohto sippasi lopullisesti. Se oli sitten siinä. Nyt on usb portit ja dvd/cd soitin, jotka toimivat. Kone ei myöskään kuumene tulikuumaksi. Ei sammu yhtäkkiä päiväkausiksi. Kyllä tuota vanhaa voisi vielä käyttää, jos vaan joku korjaisi sen johdon. Se oli vaan se viimeinen pisara minulle. Olin vitkutellut ja vitkutellut, ajatellut, että käytetään se todella loppuun.

Nyt sitten harjoittelen kirjoittamaan tällä uudella tietokoneella. Näppäimistö on erilainen.Teen jatkuvasti kirjoitusvirheitä. Tätäkin olen kirjoittanut ikuisuuden.

Kaukon kuvat valitsin siksi, että olen kuunnellut pari viime päivää vain Kaukoa ja Riku Mattilaa. Pidän heidän yhteisistä virityksistä. Molemmat levyt ovat olleet mieleeni. Tämä on naurattanut.

Ostin viime viikonloppuna kala- ja elomarkkinoilta hurmaavan tuoksuista vastajauhettua kardemummaa, joten tänään leivoin sitten pullaa. Täällä tuoksuu kardemumma.
Olen myös katsellut Hercule Poirotia. Se on kyllä niin hauska mies.
Tekee kamalasti mieli vaan vetäytyä sohvan nurkkaan katselemaan elokuvia tai lähteä teatteriin katsomaan jotain. En vaan oikein löytänyt sieltä mitään mielenkiintoista. Suosituksia otetaan vastaan.

Tämmöistä tänne vain.

Kuvat täältä & täältä.

Iloinen ukko ja vähän väsähtänyt minä

Tämä hauska taideteos löytyi kesällä Lappeenrannan hiekkalinnojen luota. Se oli lapsen tekemä. Tekijän nimi jäi silloin ottamatta ylös. Meistä se oli erityisen hieno ja siksi siitä on kuvakin.

Huomenna käydään kurkkimassa kotia, jossa on aavistuksen suojaisampi piha. Olisi aitaus koirallekin. En odota oikeastaan yhtään mitään. Käydään, vaikka niin sanotusti ihan huvikseen.

Sir Elwoodin hiljaiset värit tarjosi hienon keikan kesällä Joensuussa. Tämä laulu on kuulunut jo useana vuonna syksyyni. Niin se tekee nytkin. Viikonloppuna olisin tahtonut nähdä Kauko Röyhkän, mutta en jaksanut lähteä. Nyt kun asiaa mietin, niin onneksi en lähtenyt. Olisin ollut eilen ja tänään entistä väsyneempi. Vielä huominen, sitten lepään.

Näissä on kyllä syksy.

Sunnuntaifiilis

TÄNÄÄN
Palattu kotiin. Meinasin nukahtaa automatkalla, onneksi en ajanut itse. Homssuisena kaupan kautta kotiin. Kaupassa tunsin miten hirvikärpänen vilistää paidan alla. Ihanaa. En kehdannut alkaa kaivelemaan sitä siellä pois. Aamuisen metsäreissun tuliaisia.
Huomenna työpäivä.
Näin ukkometson seisovan metsässä. Se oli kuin kuvissa, komea. Säikähti ja lähti lentoon. Vierestä pölähti lentoon koppelokin.
Näin kirkkaan punaisen puun. Haapa on yksi suosikkipuistani. Se pitää tuulessa mukavaa ääntä ja syksyllä se on kaunis.
Keitin taas ruispuolukkapuuroa tuoreista puolukoista. Syön sitä varmaan taas viikon. Halpaa, hyvää, helppoa ja täyttävää.
Kuvittelen kokoajan, että tänään on sunnuntai. Sitä se tekee, kun olen ollut pari viikonloppua putkeen vapaalla. Heti jotenkin pää tottuu siihen, että vapaat loppuu sunnuntaihin.
Tykkään tästä.

Vesisadetta

Mökillä. Sade ropisi tänään sadetakkien pinnoille (minun "uusi" tummanpunainen sadetakki maksoi vähän päälle 2 euroa). Puusavotassa, joka ei olisi tänään huvittanut ollenkaan ja suppilovahverometsässä, joka taas huvittaisi jatkuvasti. Satoi tai paistoi. Näen suppiksia, kun suljen silmäni iltaisin. Anoppi on samaa maata ja hänen kanssaan kuljen pitkin metsiä. "Tekisi mieli käydä vielä siellä..." ja sitten jo mennään.

Ulkona alkaa olla värikästä. Osa puista on jo aivan kaljuja. Ilma on raikas, on helppo hengittää. Piha on pehmeä ja liukas. Saunassa mietin, että tahtoisin ulkosaunaan kovilla pakkasilla. Nenä ja varpaat jäässä saunaan sulamaan. Ulkosaunassa ja puulämmitteisessä on vaan ihan oma tuoksunsa, pehmeytensä ja lämpönsä. Meidän (kotona olevaa) saunaa ei juuri edes saunaksi voi kutsua.

Nyt menen ottamaan tänään tehtyä porkkanakakkua ja vetäydyn miehen seuraksi katsomaan J.Karjalaista telkkarista. Tiedän, että hän pitää siitä. Ihmettelin sitä joskus nuorempana, koska itse en sille lämmennyt. J. Karjalaiselle.

Kun silmä välttää...

 

.. niin hän katsoo tilaisuuden tulleen. Saattaa liikkua hiipien, vaivihkaa haistella ja on mukamas tekevinään jotain. Pusikon taakse päästyään kiiruhtaa juoksuun. Sitten kysellään, missä se on. Aha, lähtenyt on. Kävellään naapuriin ja haetaan tyttöystävän luota kotiin. Pahus, kun sattui sade kovenemaan juuri sillä karkumatkalla. Nyt on märkä, pahalle haiseva koira. Ihana Kaapo.

ps. Kaapo ei ole ylipainoinen, vaikka aikalailla siltä näissä kuvissa näyttää. Karva kasvaa nyt tuplana takaisin! Ihan mahdotonta. Häntä on edelleen hieman "hiirenhäntä".

Riittävästi?

 

Mad Men:in kolmas tuotantokausi kesken. En ole seurannut telkkarista, katson omaan tahtiin.

Herkkupurkki. Kuivattuja omppuja.

Kirpparilta löytämäni sitruunapuristin. Paksua lasia. Kaatonokka on kätevä.

Viimeiset suppilovahverot kuivurissa ja ensimmäiset omissa purkeissaan. Kuivasin kanttarellitkin, nyt ei ehdi syömään kaikkea.

Eilen iltalenkillä paleli sormia, ranteenlämmittimet eivät meinanneet enää riittää.

Kuuntelen tätä. Luen kahta kirjaa. Ne ovat Hanna Tuurin Orapihlajapiiri ja John Naish:in Riittää jo, irti maailmasta jossa kaikkea on ihan liikaa. Viimeisenä mainittu on aika mielenkiintoinen. Ostin kirjan kirpputorilta.

"Meillä on kaikkea jo yllin kyllin-paitsi kykyä iloita siitä"

Mieleen tulee, että mikä on minun tai meidän riittävästi.. eikö meillä ole kaikkea riittävästi. Parantaako joku lisä asia merkittävästi elämänlaatuamme.. en tiedä, ei nykyisessäkään mitään vikaa varsinaisesti ole. Kaikkea on riittävästi. Emme näe nälkää, emme palele, minulla on töitä ja palkkaa sopivasti, pärjäämme. 

Sunnuntain metsäreissut

Aamulla lähdin metsään koiran kanssa. Välillä oli hieman ongelmia ämpäreiden ja koiran kantamisen kanssa. Kadutti jo, että otin sen mukaani. Koiralla on taipumus jäädä aina hankalammassa maastossa vaan nököttämään jonnekin kannon nokkaan ja odottamaan palvelua. Helpommassa maastossa se pääsee liikkumaan hyvin, mutta vähänkin risua ja keppiä niin koiralle tulee ongelmia. Joskus taas mikään risukasa tai oja ei haittaa. Ehkä se onkin motivaatiosta kiinni. Sienestys tai marjastus ei vaan kiinnosta.

Poimin kuitenkin suppilovahveroita, kanttarelleja ja mustatorvisieniä! En ole koskaan ennen löytänyt mustatorvisieniä. Kävin vielä varmuuden vuoksi tunnistuttamassa sienet anopilla. Syötiin ne heti ja minä pidin niistä ehkä jopa enemmän kuin kanttarelleista. Tosi hyviä! Täytyy käydä samassa paikassa uudelleen..

Illalla uusi reissu ilman koiraa. Keräsin muutaman litran puolukoita. Kiipesin jyrkkiä mäkiä ja ilta-aurinko paistoi. Ihan hyvä sunnuntai.

Le Havre

Värit, kuvaus, ympäristö ja huumori. Minä tykkäsin siitä. En osaa kommentoida elokuvia kovinkaan monella sanalla, mutta siitä jäi hyvä mieli. Se oli mukavaa katseltavaa. Voisin katsoa sen heti uudelleen. Se oli hauska ja kiltti! Se oli Aki Kaurismäen Le Havre.


Kuvat täältä & täältä.

Ei mitään tänään