Lily on muuttanut

Hei kaikki ystäväni ja muut blogiani seuranneet. Lilyn on aika jatkaa tarinaansa muualla. Lähetän uuden blogini osoitteen teille, joiden olemassaolosta tiedän. Muut saavat tahtoessaan osoitteen, kun pyytävät sitä tänne kirjoittamalla.

Nämä sivut ovat vielä hetken näkyvissä, sen jälkeen ne siirtyvät arkistoon tai jonnekin äärettömyyteen... Kaunista alkavaa talvea teille kaikille!


- Lily

Kahden maailman rajalla...

Eilen elämässäni tapahtui jotain sellaista, mikä pysähdytti. Jos kaikki ei olisikaan mennyt parhain päin, olisin saattanut siirtyä tästä ajasta elämän rajan toiselle puolen. Se jälleen herätti ajattelemaan elämän haurautta ja ainutkertaisuutta kaikessa kauneudessaan...


Olen kahden maailman rajalla myös tässä elävien maailmassa. Mennyt ja tuleva ovat läsnä nykyhetkessä, lipuvat toistensa lomitse lopulta erkaantuakseen... Se on tuskallista, se on pelottavaa, hämmentävää, kuohuttavaa... Mutta tarpeellista, jotta voin vapautua suuresta surusta, jota olen kantanut sisälläni hyvin pitkään.

Kyynelten vierimistä ei voi estää, mutta totuus vapauttaa: se antaa alun siipien kasvaa ja voimaa jatkaa elämää sen kipeydestä huolimatta. On olemassa paljon kaunista ja todellista, senkin jälkeen kun elämänmittaisiksi tarkoitetut unelmat ovat pirstoutuneet...


En ole vielä aivan varma mitä tapahtuu tälle blogille. Kuunsateella oli aikansa, se on nyt muuttunut tomuksi, jonka puhallan kohti tähtiä. Kiitän elämää nöyrästi kaikesta siitä kauniista mitä sain kokea omassa sisäisessä maailmassani, sillä sen aitoutta ei voi kukaan ottaa minulta pois.


Lluvia de Luna, Para Siempre.


- Lily

Kuunsateen jälkeen...

Lily de Luna on surullinen ja uupunut. Mitä tapahtuu kuunsateen jälkeen, en vielä tiedä, mutta ystävät, olen silti ajatellut teitä.

Kaunista alkavaa syksyä!


t. Lily

NIIN KAUAN KUIN MAAILMA ON

Niin paljon öitä sain
vain vähän päiviä
pelkään etten nää
enää yhtään ihmistä
Puut raskaat
varjostavat matkaani
olen vielä nuori
jo lasken aikaani

Vain ken jalopeuran sydämeensä saa
ken tulessa haavansa puhdistaa
ken tähtiä uhmata uskaltaa
häntä vapaus voi rakastaa
Täytyy elää jos tahtoo uskaltaa
elää jos aikoo rakastaa
täytyy elää ja nähdä maailmaa
niin kauan kuin maailma on
Tahdon elää
Tahdon rakastaa
Tahdon nähdä maailmaa
niin kauan kuin maailma on

Virran juoksu edessäin
se virtaa väärinpäin
itseni suvannossa
hukkuneena näin
Eksyin taivaan teille,
tuuliin sekoan
jo kuivuutensa murtuu
laidat astian

Vain ken jalopeuran sydämeensä saa
ken tulessa haavansa puhdistaa
ken tähtiä uhmata uskaltaa
häntä vapaus voi rakastaa
Täytyy elää jos tahtoo uskaltaa
elää jos aikoo rakastaa
täytyy elää ja nähdä maailmaa
niin kauan kuin maailma on
Tahdon elää
Tahdon rakastaa
Tahdon nähdä maailmaa
niin kauan kuin maailma on

Unen kaivoon hiekkaa
hiljaa ripautan
veden pinta ei rikkoudu
näen tulevan
Jyrkänteeltä huudan,
kaiku ei vastaa
aika kulkee ohitsein
kohta nuoruuskin katoaa

Vain ken jalopeuran sydämeensä saa
ken tulessa haavansa puhdistaa
ken tähtiä uhmata uskaltaa
häntä vapaus voi rakastaa
Täytyy elää jos tahtoo uskaltaa
elää jos aikoo rakastaa
täytyy elää ja nähdä maailmaa
niin kauan kuin maailma on
Tahdon elää
Tahdon rakastaa
Tahdon nähdä maailmaa
niin kauan kuin maailma on

(Sig/Inkinen)

MAKEANSUOLAISTA

Jokaiselle tulee tyhjä hetki
jolloin pitkä odotus katkeaa
pirstoutuu kuin
seinään paiskattu lintu
ja täyttymys haihtuu taivaalle
kuin sakea pölypilvi.
Tavoitteet makaavat tyhjällä
kadulla kuin eilispäivän
turhat tarjoukset
ja onnellisuuden harha
putoaa käsistä kuin
elohopea särkyneestä mittarista.

Mutta elämänpuu tunkee
uudet terävät versot
läpi surullisen sydämen
ja odottamaton hetki täyttyy
ilolla
makeansuolaisella kuin
elämä itse.

(Tuntematon)