Tampereen Kissanmaalla sijaitsevassa opiskelijatalossa ei tarvitse murehtia haisevista ja vuotavista biojätepusseista.
Pirkan opiskelija-asuntojen (POAS) talossa biojätteet kerätään jokaisen asunnon tiskialtaaseen asennetulla ruokajätemyllyllä.
Talon asukas Mikael Rauste on uuteen järjestelmään erittäin tyytyväinen, sillä se on helpottanut jätteiden lajittelua.
– Biojätteet ovat juuri niitä pusseja, jotka menevät rikki ja vuotavat, ja niitä on ärsyttävä roudailla alas. Nyt ei jää haisevia jätteitä kotiin, eikä roskia tarvitse viedä niin usein, Rauste kiittelee.
Ruoantähteet ja muut biojätteet huuhdotaan kylmän veden kanssa myllyyn, joka jauhaa ne hienojakoiseksi lietteeksi.
Myllystä liete kulkeutuu maanalaiseen keräyssäiliöön, jossa suurin osa nesteestä erotetaan jätevedenpuhdistamolle. Itse biojäte tyhjennetään säiliöstä imuautolla.
Vaikka vastaavia ruokajätemyllyjä käytetään esimerkiksi Yhdysvalloissa, kokonaisuutena vastaavaa jätejärjestelmää ei ole tiettävästi käytössä muualla.
Ajatus syntyi perheen mökillä
Järjestelmän taustalla on tamperelainen yritys Ber.
Yrityksen toimitusjohtaja Joonas Salonen kertoo idean syntyneen aikanaan perheen mökillä, jossa ruokajätemyllystä biojätteet kulkeutuivat wc-jätteiden tapaan umpikaivoon.
– Tästä edesmenneelle isälleni tuli mieleen, että biojätettä saataisiin ruokajätemyllyä hyödyntäen kierrätettyä erittäin tehokkaasti, Salonen kertoo.
Isä ja poika perustivat yrityksen jatkojalostamaan keksintöä yhdessä alan ammattilaisten sekä ympäristöviranomaisten kanssa.
Järjestelmää on nyt kokeiltu kerrostalossa, mutta se sopisi periaatteessa myös rivi- ja omakotitaloihin.
Uusi tekniikka vaati asukkailta aluksi hieman opettelua. Myllyyn ei nimittäin kannata työntää esimerkiksi ananaksen suuria lehtiä tai popcornin jyviä, jotka eivät murskaannu.
– Alkuun tuli tungettua liikaa tavaraa kerralla, jolloin mylly meni jumiin ja huoltomies kävi kertaalleen sen avaamassa, Mikael Rauste sanoo.
Yleistyminen vaatisi rahaa
POASin toimitusjohtaja Timo Jokisen mukaan yhtiö on ollut tyytyväinen järjestelmään, eikä vikoja ole ilmennyt. Järjestelmä on käytännössä huoltovapaa.
Vuoden 2025 alussa valmistuneessa kohteessa pilotoitu ratkaisu osoittautui teknisesti toimivaksi, ja asukaspalautteet ovat olleet pääosin kiittäviä.
Alkuvaiheessa tulokset viittasivat biojätteen lajittelun paranemiseen, mutta pilotin päättyessä sekajätteen joukossa havaittiin enemmän biojätettä kuin alueen tavanomaisessa jätehuoltojärjestelmässä keskimäärin.
Pilotissa mitattu järjestelmän vedenkulutus oli keskimäärin 4,1 litraa asukasta kohden vuorokaudessa.
Pilotin rajallisen keston vuoksi pysyviä johtopäätöksiä järjestelmän lajitteluvaikutuksista ei voida vielä tehdä.
Järjestelmän laajempi yleistyminen vaatii vielä viranomaisten hyväksynnän. Tampereen kaupungin jätehuoltolautakunta käsittelee tuloksia ensi viikolla ja arvioi, voisiko järjestelmä tulla laajemmin käyttöön Tampereella.
POASilla on jo suunnitelmissa, että ruokajätemyllyt asennettaisiin opiskelijataloon Hervantaan. Laajempaa käyttöä POAS joutuu vielä harkitsemaan.
– Kyllähän se maksaa jonkin verran ja valuu sitten tietysti asukkaiden vuokriin. Kaikki kohteet eivät välttämättä ole soveliaita tämmöiseen.
Uudiskohteeseen järjestelmä on helppo toteuttaa, mutta jo olemassa olevaan taloon täytyisi tehdä suuri putkisaneeraus.
Muokkaus 1.9.2026 kello 9.38: Lisätty tieto jätemyllyn vedenkulutuksesta.
