Jokioisten buddhalaiseen temppeliin on rakennettu Suomen suurin stupa. Tämä pyhä rakennus siunaa paikan Pohjoismaiden suurimmaksi tiibetinbuddhalaiseksi luostariksi.
Pyhän rakennuksen sisälle on muurattu yli 100 000 erilaista mantraa, reliikkiä eli pyhäinjäännöstä ja esinettä.
Elokuussa stupan rituaaliin saapuu 300 vierasta muun muassa Pohjois-Intiasta tiibettiläisestä Mindrollingin luostarista. Rituaalin vetää korkea-arvoinen naisopettaja H.H Jetsun Khandro Rinpoche. Hänen seurueessaan on lamoja, munkkeja sekä kaksikymmentä nunnaa.
Buddhalaisuus laajenee Suomessa koko ajan maahanmuuton vuoksi. Myös kantasuomalaisten kiinnostus on kasvanut. Esimerkiksi Jokioisten Danakosha Lingin yhteisössä on jo 150 maallikkoharjoittajaa. Sen yhteisö on Suomen mittakaavassa elinvoimainen.
Hengellisen johtajan Tulku Dakpa Rinpochen opetuksiin ja vapaaehtoistöihin tullaan myös muista maista.
Mikä on stupa?
Kerrotaan, että Buddhan kuoltua hänen ruumiinsa tuhkattiin ja tuhka jaettiin kahdeksaan uurnaan ja eri stupoihin. Stupa -rakennus symboloi valaistumista ja buddhalaisuuden perusperiaatteita.
– Jos jossakin maassa on aito stupa, se tuo hyötyä. Se rauhoittaa ja lisää elämän viisautta ja vaurautta, sanoo Tulku Dakpa Rinpoche.
Stupan rakentamisessa ja täyttämisessä täytyy kaikki tehdä tarkasti oikein. Jokioisille saapui rituaalia varten 15 munkkia Intiasta.
Siihen liittyy neljä pyhäinjäännös- eli reliikkisarjaa. Stupan yläosassa on enemmän pyhiä kirjoituksia eli rauhoittavia mantroja. Rakennuksen sisälle on muurattu myös paljon teetä, syötävää ja symbolisesti siemeniä vaurauden lisäämiseksi. Pyhäinjäännöksenä on esimerkiksi hiuksia.
Stupan pohjakerrokseen on muurattu muun muassa aseita. Miksi?
– Laitamme esimerkiksi aseita ja veitsiä, sillä tarkoituksena on rauhoittaa sotia. Tässä maailmassa on yhä enemmän aseita ja sotia, mutta ehkä jonain päivänä ei enää ole, sanoo Tulku Dakpa Rinpoche.
Maahanmuutto selittää buddhalaisuuden kasvua Suomessa
Turun ja Helsingin yliopistojen tutkijan Johannes Cairnsin mukaan maahanmuuttajataustaisten buddhalaisten määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa yli 20 000:een.
Kantasuomalaisten kiinnostus buddhalaisuuteen on usein osa hengellistä etsintää maallistuneessa yhteiskunnassa. Taustalla on myös meditaatio- ja mindfulness-harjoitusten suosion kasvu. 2000-luvulla Suomeen on syntynyt yli kolmekymmentä kantasuomalaisten buddhalaisuusryhmää.
Suomalaistaustaisten buddhalaisuuden harjoittajien parissa juuri tiibetinbuddhalaisuus ja zenbuddhalaisuus ovat suosituimpia. Tiibetinbuddhalaisten tunnetuin edustaja on 14. dalai-lama Tenzin Gyatso.
Osallistuva buddhalainen
Buddhalaisuus kehittyy Suomessa tällä hetkellä useaan suuntaan. Cairnsin mukaan yksi suuntaus on osallistuvan buddhalaisuuden kasvu eli buddhalaiset ottavat yhä useammin kantaa yhteiskunnallisiin asioihin.
Buddhalaisuuteen liittyy vahvasti myötätunto.
– Suomessa puhutaan hyvinvointikriisistä ja ilmastokriisistä. He yhdistävät buddhalaisuuden näihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin.
Toinen suuntaus on Cairnsin mukaan maahanmuuttajataustaisten buddhalaisten sukupolvenvaihdos.
– On kiinnostavaa, miten nämä toisen ja kolmannen sukupolven maahanmuuttajat suhtautuvat vanhempiensa uskontoperintöön ja niihin instituutioihin, joita heidän vanhempansa ovat perustaneet Suomessa buddhalaisuuden harjoittamiseksi.
Thainaiset rakennuttavat temppeleitä Suomeen
Helsingin yliopistosta Mitra Härkönen on tutkinut erityisesti thainaisten merkitystä buddhalaisuudessa Suomessa.
Mielikuvat suomalaisten kanssa avioituneista thainaisista ovat usein yksipuolisia. Ne eivät usein käsitä naisten aktiivista toimijuutta uskonnonharjoittajina.
Suomessa naiset ovat organisoineet ja perustaneet merkittäviä thaitemppeleitä Nurmijärvelle, Turkuun, Lohjalle ja Tampereelle. He ovat keränneet rahaa, kutsuneet munkit ja ylläpitävät temppeleitä.
Johannes Cairnsin mukaan on tärkeää ymmärtää buddhalaisuuden moninaisuutta niin Aasiassa kuin Suomessa. Kulttuurien kohtaamiseen voi liittyä myös haasteita.
– Kulttuurillinen omiminen voi tarkoittaa, että koska maahanmuuttajataustaisten buddhalaisuutta ei ymmärretä, heidän äänensä ja näkemyksensä jäävät länsimaalaisten tulkintojen varjoon. Toisaalta Suomessa yhteisöt voivat joutua neuvottelemaan perinteisiä piirteitä, kuten valtasuhteita opettajan ja oppilaan välillä.
Juttua muokattu 29.7.2025 kello 14:50: Korjattu jutussa aiemmin ollut tieto, jonka mukaan Jokioisten stupa olisi Suomen ensimmäinen. Suomen ensimmäinen stupa rakennettiin Siikaisiin.
