Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Tässä yhdeksän vinkkiä teatterikevääseen: sotaa, virtuaalista rakkaussimulaatiota ja todellisia henkilöitä

Kiinnostavista esityksistä on suoranainen runsaudenpula alkaneella näytöskaudella. Monet teokset käsittelevät raskaita teemoja, kuten isän ikävää, sotaa tai diktatuuria. Toisaalta monet taas lähestyvät kipeääkin keveästi.

Juho Milonoff tuijottaa karttapalloon.
KOM-teatterin Rikkaruohossa nähdään viisi Jörn Donnerin aviotonta poikaa, jotka ovat kaikki Otto Gabrielssoneja. Kuva: Sakari Piippo / Yle

1. Tampereen Työväen Teatteri: Jeanne d'Arcin housut

Punaisten valojen valaisemia ihmisiä juhlimassa pöydän päällä ja jurottamassa taka-alalla.
Jeanne D'Arcin housuissa kolme julkisuuden riepottelemaa naista kohtaa yhteisellä saunavuorolla. Kuva: Kari Sunnari

Käsikirjoittaja-ohjaaja Linda Wallgren tuskin saattoi aavistaa, miten ajankohtaisen henkilön marssittaisi näyttämölle kirjoittaessaan Anneli Auerista roolihahmon. Auerin kanssa samalle saunavuorolle päätyy esityksessä kaksi muutakin omassa ajassaan julkisuuden riepomaa naista: Anneli Jäätteenmäki ja Jeanne d'Arc. Heitä yhdistää se, että nainen on pistänyt päälleen miehen housut ja lopuksi poltettu roviolla enemmän tai vähemmän konkreettisesti.

Kaikkiaan hahmoja on yli 50 Sanna Marinista Tarmo Ropposeen. Roolitettuina ovat myös kranaatinheitinsysteemi ja ravintola. Genrerajojen yli surutta loikkiva teos kysyy muun muassa miten tarinoita synnytetään, mikä rooli siinä on medialla ja miten tarinointihommassa käy totuudelle.

Esitys vierailee maalis-huhtikuun vaihteessa Espoon Kaupunginteatterissa.

2. KOM-teatteri: Rikkaruoho

Rikkaruoho-näytelmän esiintyjät majassa taskulamppujen valossa.
Ottoina nähdään Vilma Melasniemi, Ella Mettänen, Juho Milonoff, Niko Saarela ja Miiko Toiviainen. Kuva: Sakari Piippo / Yle

Kun Otto Gabrielssonin kirja Rikkaruoho – Viimeinen kirje isälle ilmestyi, siitä nostettiin esiin lähinnä hylätyn lapsen kauna. KOMin versio nostaa esiin universaalin teeman vanhempien ja lasten suhteista. Se tuo näkyviin myös isän ikävän, rakkauden ja usein lasten vanhempiinsa kohdistamat, kohtuuttomat odotukset.

Esitys yhdistää kipeää ja koomista jälkimmäistä painottaen. Nuoren polven dramaturgi-ohjaaja Laura Mattila tuo näyttämölle viisi Otto Gabrielssonia. Kostaja, takertuja, psykologi, runoilija ja mykkä lapsi kokoontuvat Ahvenanmerelle kirjallisuusterapeuttiseen retriittiin laatimaan viimeistä kirjettä isälleen.

Katso pätkä esityksen harjoituksista ensi-iltaviikolta:

Video on kuvattu harjoituksissa 20.2.2023

Lue lisää Rikkaruohosta tästä linkistä.

3. Avatar’s Journey & Espoon Kaupunginteatteri: Rakkaussimulaatio EVE

Nainen kukkien ympäröimänä ojentaa kättään kohti kuvan ottajaa.
Rakkaussimulaatio EVE tapahtuu osin virtuaalimaailmassa. Kuva: Eero Tianen

EVE on monitaiteellinen, virtuaalimaailmaan kuljettava kokemus, joka alkaa ennen esitystä kuunneltavalla kuunnelmalla. Paikan päällä katsojat sukeltavat VR-lasien ja kuulokkeiden avulla toiseen todellisuuteen – tai ainakin niin luvataan. Siellä simulaation osallistujat kohtaavat sanottomasti ”toisia kaltaisiaan” rakkauden algoritmin etsijöitä. Teosesittelyssä EVEn kerrotaan olevan ”muistojemme peili ja unelmiemme peli”.

Team EVE on kehittänyt Rakkaussimulaatiota vuodesta 2016 alkaen muun muassa opetus- ja kulttuuriministeriön tuella. Monialaiseen joukkoon on kuulunut asiantuntijoita rakkaustutkijasta läheisyysohjaajaan ja immersiiviseen äänisuunnittelun ekspertistä metaversetaiteilijoihin. EVEn muistoja tuo eloon kymmenhenkinen näyttelijäjoukko. Osa heidän esittämistään osioista on vuorovaikutteisia.

Esitys on suunnattu yli 16-vuotiaille.

4. Lahden Kaupunginteatteri: Totuuden hinta

Jarkko Lahti katsoo kameraan.
Jarkko Lahti nähdään Lahden kaupunginteatterissa Putinina. Kuva: Mikko Koski / Yle

Brittiläisen kirjailija Lucy Prebblen pelottavan ajankohtainen näytelmä Putinista, entisestä Venäjän turvallisuuspalvelun agentti Aleksandr Litvinenkosta ja tämän Marina-vaimosta esitetään nyt ensimmäistä kertaa Suomessa. Putinia esittävä Jarkko Lahti arveli Ylen haastattelussa, ettei suomalaisen teatterin historiassa ole usein kuvattu itänaapurin diktaattoria yhtä kriittisesti.

Thrillerin lailla etenevä tositapahtumiin perustuva tarina kuljettaa katsojat Moskovasta Lontooseen. Se kuvaa, miten väärinkäytöksiä paljastanut Litvinenko salamurhattiin Venäjän käskystä ja kuinka hänen puolisonsa teki kaikkensa totuuden paljastamiseksi.

Jarkko Lahti kertoo roolityöstään Ylen aamussa:

Jarkko Lahti Ylen aamussa.

5. Avoimet Ovet: Talvisota

Kaksi naista puree keskimmäisen naisen hiuksia poseeratessaan. Taustalla talvisodassa tuohutuneita rakennuksia.
Talvisota on suomalais-ukrainalais-venäläistä yhteistyötä. Kuva: Mitro Härkönen

Helsinkiläisen Avoimet Ovet -teatterin Talvisota on teoksena vähintään yhtä ajankohtainen kuin Lahdessa nähtävä Totuuden hinta. Talvisota on suomalais-ukrainalais-venäläisen yhteistyön tuloksena syntynyt kantaesitys, joka hapuilee kohti poliittisista agendoista vapaata totuutta Suomen talvisodasta. Teos käsittelee ylisukupolvista tarvetta taakan jakamiselle ja anteeksiantoa.

Kolmelle naisnäyttelijälle kirjoitettu, episodimainen esitys liikkuu kolmella aikatasolla ja kolmen kansakunnan näkökulmien välillä. Talvisota kulkee ukrainalaisen sotilassoittokuntalaisen mukana vuoden 1939 Raatteentiellä ja päätyy etsimään Harkovan rintamalle viime vuonna kadonnutta venäläiskirjailijaa.

Talvisota sai alkunsa jo 2009 Baltic Circle -festivaalin tekstityöpajassa lukudraamana. Venäjän hyökkäyssota pisti teoksen uusiksi: siihen kirjoitettiin tekijöiden tämä hetki mukaan. Työpajaan osallistuneet kaksi venäläistä näytelmäkirjailijaa elävät maanpaossa, ukrainalaisista yksi on rintamalla, toinen kirjoittaa Talvisotaa ohjustulessa raunioiden keskellä.

Kantaesitys 8.3.2023.

6. Helsingin kaupunginteatteri: Ei kertonut katuvansa

Aino Seppo seisoo lavalla. Neljä hahmoa erottuu hänen takanaan.
Ei kertonut katuvansa on konkarinäyttelijöiden juhlaa. Kuvassa Aino Seppo. Kuva: Robert Seger / Helsingin Kaupunginteatteri

Tommi Kinnusen menestysromaani on nyt tuotu ensimmäistä kertaa näyttämölle. Siihen on tarttunut sekä Helsingin kaupunginteatterin ohjaaja Susanna Airaksinen, että ohjaaja Mikko Roiha, jonka seitsemän teatterin yhteistuotanto saa ensi-iltansa heinäkuussa Berliinissä ja kiertää sen jälkeen kotimaan näyttämöitä.

Ei kertonut katuvansa kertoo saksalaisten palveluksessa sodan aikana olleista suomalaisnaisista; niistä, jotka leipoivat leivät, hoitivat sairaat, pesivät ruumiit ja keittivät kahvit – ja joita sodan jälkeen häpäistiin ja huoriteltiin. Helsingin kaupunginteatterin esityksessä viiden naisen joukko vaeltaa päät kynittyinä läpi suurelle näyttämölle luodun erämaan ja poltetun Lapin.

Näytelmä on vahvojen naisnäyttelijöiden ja upean musiikin juhlaa. Yhtye on suosiossa olevan tavan mukaan lavalla koko esityksen ajan.

Lue lisää näytelmästä tästä artikkelista.

Katso näyte esityksen harjoituksista tammikuun lopulta:

Kuvattu harjoituksissa 31.1.2023.

7. Teatteri Jurkka: Selli

Nainen ja mies tuojottavat suoraan katsojaan. Miehellä kamera kuvausvalmiina kädessä.
Suomen pienin ammattiteatteri Jurkka juhlii tänä vuonna 70-vuotispäiviään. Kuva: Marko Mäkinen

Jurkka juhlii 70-vuotista taivaltaan uuden kotimaisen draaman voimin.

Selli on psykologinen trilleri, jossa nuori toimittaja lähtee Nigeriaan raportoimaan Shellin ympäristö- ja ihmisoikeusrikoksista. Samaan aikaan yhtiö vastaa tekosistaan kansainvälisten oikeusistuinten edessä. Toimittajan mukana matkaan lähtee kokenut valokuvaaja. Pari päätyy lopulta poliisivankilaan epäiltynä terrorismista.

Pasi Lampelan kirjoittama ja ohjaama uutuusnäytelmä käsittelee sananvapautta ja rohkeutta, kolonialismia ja globalisaatiota pikkuruisen huoneteatterin intiimillä näyttämöllä. Eero Ahon näyttelemän kuvaajan rinnalla nähdään Wenla Reimaluoto, joka on nopeasti noussut sukupolvensa näyttelijöiden kärkikaartiin.

Kantaesitys 25.3.2023.

8. Viirus: Familjen Bra

Perhe valmistautuu ruokailuun matalan pöydän äärellä, lattialla istuen.
Familjen Bra saa ansaitun uuden tulemisen Viiruksen ohjelmistoon. Kuva: Ernest Protasiewicz / Viirus

Ruotsinkielinen helsinkilästeatteri Viirus on tunnettu rohkeasta ja rajoja rikkovasta ohjelmistostaan. Familjen Bra ensiesitettiin syksyllä 2020, jolloin se jäi poikkeuksellisen pahasti pandemiarajoitusten jalkoihin. Maaliskuun lopulla se palaa näyttämölle.

Sarjakuvataiteilijana paremmin tunnetun Joakim Pirisen kirjoittama ja Jussi Sorjasen ohjaama esitys kertoo herttaisessa pastellibunkkerissa asustavasta äärionnellisesta perheestä, joka ei halua tietää mitään maailman pahuudesta tai konflikteista. Ei se halua tietää myöskään perheen sisäisistä ristiriidoista. Pysyykö paha poissa, vai koituuko itse bunkkeri perheen tuhoksi? Keskiluokan arvot ja illuusiot saavat kyytiä, kun kaikki hajoaa hyytäväksi dystopiaksi.

Esitykset 23.3.2023 alkaen.

Lue lisää esityksestä Svenska Ylen jutusta.

9. Uniarts: Karpolla on asiaa – tosikertomuksia havumetsien maasta

Hilma Kotkaniemi, Anssi Niemi ja Suvi Blick
Karpolla on asiaa on usean teatterin yhteistyö. Kuvassa Hilma Kotkaniemi, Anssi Niemi ja Suvi Blick Kotkan kaupunginteatterin harjoituksissa lokakuussa 2021. Kuva: Tiina Jutila / Yle

Kristian Smedsin ohjaama Karpolla on asiaa on yksi niistä lukuisista esityksistä, joka jäi pandemian jalkoihin. Esityksen piti kiertää pitkin Suomen suuria teattereita jo toissa syksystä lähtien, jolloin osa onnekkaista ehti nähdä sen Kotkassa. Tänä keväänä se vierailee kuudella esityksellä Kansallisteatterissa.

Karpolla on asiaa on osa Lavat auki! -kokonaisuutta, jossa näyttelijäntyön opiskelijat saatetaan yhteen ammattiohjaajan kanssa. Tavoitteena on tarjota opiskelijoille kokemusta ammattiteatterista ja esitellä uuden polven tekijöitä suurelle yleisölle.

Esityksen nuorista näyttelijöistä ainakin suurin osa ehti tässä välissä valmistua. Esimerkiksi Saara Turusen Järjen hedelmissä viime vuonna säväyttänyt Anssi Niemi on nimi, joka on syytä pistää mieleen.

Kansan karvahattuisena asianajana tunnetuksi tulleen Hannu Karpon ohjelmista tutut eksentriset ja päähän potkitut hahmot kivilinnan rakentajista pikkukaupungissa Opeliaan tuunaaviin jätkiin pääsevät uudelleen ääneen.

Esitykset 23.3. 2023 alkaen.

Lue lisää esityksestä tästä linkistä.

Kuuntele, mitä Kulttuuriykkösessä keskusteltiin suomalaisen kulttuurin päivänä teatterista:

Pauliina Grymin vieraina studiossa Voima-lehden kulttuuritoimittaja, Teatterin politiikkaa -podcastin tekijä Tuomas Rantanen, Paljon melua teatterista -bloggaaja Katri Leikola ja Yle Uutisten teatteritoimittaja Sanna Vilkman.

Kulttuuriykkönen
Kulttuuriykkösessä keskusteltiin teatterista 28.2.2023