Birdlife Suomi perustelee päivitettyä massiivista nimilistaa lintujen sukulaissuhteiden tarkentumisella ja muuttumisella. Käytännössä vanhalta listalta katosi useita lajeja, jotka tulkitaan nykyään toisen lajin alalajiksi.
Uusia lajeja nimistöön tuli noin 500. Niistä useimpia pidettiin aiemmin toisen lajin alalajeina. Lisäksi vanhoihin suomenkielisiin nimiin tehtiin noin 600 muutosta. Tieteellisen nimen kirjoitusasu muuttui 1 500 lajin kohdalla.
Nimilistalta löytyy muutaman tietokilpailujen tuleva hitti. Siellä on kaksi lajia, joiden suomenkielisessä nimessä on 32 kirjainta. Ne ovat amiraliteettienkaskaskäpinkäinen ja uudenkaledonianlepinkäismonarkki.
Lyhimmässä nimessä on vain kaksi kirjainta. Sellainen on ou. Suomessa tavatuista lajeista lyhin nimi on kolmikirjaiminen pyy.
Urakka kesti kaksi vuotta
– Nimistön päivittäminen on ollut erittäin suuri, mutta palkitseva työ, valottaa Birdlife Suomen nimistötoimikunnan puheenjohtaja Harri Högmander valtavaa urakkaa.
Högmanderin mukaan kuusijäseninen toimikunta kokoontui kahden vuoden aikana noin kerran kuukaudessa lyhyitä kesän ja joulunajan taukoja lukuun ottamatta.
Vapaaehtoisvoimin tehtävän urakan suuruutta kuvaa se, että nimistössä on nimi 236 heimolle, 2 340 suvulle ja 10 141 lajille. Edelliseeen, 12 vuotta sitten julkaistuun nimistöön verraten uusia tai muutettuja nimiä on 1 363. Valtaosa muutoksista koskee lajinimiä.
Suomessa havaituista lintulajeista muutos koskee pikkukanadanhanhea, amerikanmustalintua ja sepeltaskua, jotka ovat nyt ensimmäistä kertaa listalla uusina lajeina.
Ensimmäinen kerran maailman lintujen suomenkieliset nimet luetteloitiin vuonna 1992. Silloin listalla oli 183 heimoa, 1 138 sukua ja 9 300 lajia.
Nimet ja lajien järjestys perustuvat _The Howard and Moore Complete Checklist of the Birds of the World _-teoksen neljänteen painokseen.
