lamaantua

Suomi

Verbi

lamaantua (52-J) (taivutus[luo])

1. menettää toimintakykynsä

   Uutisen kuultuani lamaannuin täysin.

Ääntäminen

• IPA: /ˈlɑmɑːnˌt̪uɑˣ/
• tavutus: la‧maan‧tu‧a

Etymologia

sana lamata (vartalo lama|a- + pääte -antua)

Käännökset

1. menettää toimintakykynsä

turkki: felç olmak

Liittyvät sanat

• lama
• lannistua

Johdokset

• substantiivit: lamaannus, lamaantuminen
• verbit: lamaannuttaa

Aiheesta muualla

• lamaantua Kielitoimiston sanakirjassa