Siirry sisältöön

Filokhoros

Wikipediasta
Filokhoros
Φιλόχορος
Henkilötiedot
Syntynytn. 340 eaa.
Ateena
Kuollutn. 260 eaa.
Ammatti historioitsija
Kirjailija
Tuotannon kielimuinaiskreikka
Aikakausi antiikki
Pääteokset Atthis
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Filokhoros (m.kreik. Φιλόχορος, lat. Philochorus; n. 340–260 eaa.) oli antiikin kreikkalainen historioitsija, joka oli kotoisin Ateenasta. Hänet tunnetaan ennen kaikkea teoksestaan Atthis, joka käsitteli Attikan mytologiaa, muinaistapoja ja historiaa.[1]

Elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filokhoros oli Sudan mukaan ateenalainen, Kyknoksen poika, näkijä ja ennusmerkkien tulkitsija (μάντις καὶ ἱεροσκόπος, mantis kai hieroskopos). Hänen vaimonsa oli Arkhestrate. Suda väittää, että Filokhoros oli Eratostheneen aikalainen, mutta sanoo tämän olleen jo vanha hänen ollessaan vielä nuori. Makedonian ”Antigonos” surmautti hänet, koska häntä syytettiin myötämielisyydestä Ptolemaios II:ta kohtaan.[1]

Nämä tiedot eivät kuitenkaan pidä paikkaansa ainakaan Filokhoroksen ajoituksen osalta. Viimeinen Antigonos, Antigonos III, kuoli vuonna 221 eaa., kun taas Eratosthenes, joka kuoli noin vuonna 196 eaa. kahdeksankymmentävuotiaana, oli mainitun kuninkaan kuollessa vasta 56-vuotias. Jos siis uskomme Sudaa, Filokhoros olisi surmattu nuorena miehenä, mikä on hyvin epätodennäköistä, ottaen huomioon hänen lukuisat teoksensa ja tärkeän asemansa kotikaupungissaan. Emme kuitenkaan ole pelkän todennäköisyyden varassa: Filokhoros itse kertoo toimineensa Ateenassa hieroskopoksen virassa vuonna 306 eaa., jolloin hän tulkitsi Akropoliilla näkyneen enneilmiön.[1][2] Hänen on siis täytynyt olla jo kypsässä iässä kyseisenä vuonna. Näyttää siis siltä, että Suda, tavalliseen tapaansa huolimattomana, on sekoittanut Filokhoroksen ja Eratostheneen iät.[1]

Sudan kertomuksen jälkimmäinen osa, jonka mukaan joku Antigonos surmautti Filokhoroksen, ei kuitenkaan ole kyseenalainen. Suda kertoo, että Filokhoroksen Atthis ulottui Antiokhos II:een, joka alkoi hallita vuonna 261 eaa. Juuri näihin aikoihin Antigonos II valtasi Ateenan, joka oli saanut tukea Makedoniaa vastaan Ptolemaios II:lta. Näin ollen Filokhoros, joka oli Ptolemaioksen kannattaja, surmattiin oletettavasti pian tämän jälkeen Antigonoksen käskystä. Voimme siis päätellä Filokhoroksen toimineen aktiivisesti noin vuosina 306–260 eaa.[1]

Nämä vähäiset tiedot ovat kaikki mitä tiedämme Filokhoroksen elämästä, mutta ne riittävät osoittamaan, että hän oli merkittävä henkilö Ateenassa. Hän näyttää pyrkineen puolustamaan Ateenan itsenäisyyttä makedonialaisia kuninkaita vastaan, mutta joutui lopulta uhriksi tässä pyrkimyksessään.[1]

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Filokhoros kirjoitti lukuisia teoksia, joista tunnetaan seuraavien nimet; monet niistä vain Sudassa olevan maininnan kautta. Teokset eivät ole säilyneet nykyaikaan.[1]

  • Atthis (Ἀτθίς) – Teos, jota kutsuttiin myös nimillä Atthides (Ἀτθίδες) ja Historiai (Ἰστορίαι), käsitti seitsemäntoista kirjaa ja käsitteli Attikan historiaa varhaisimmista ajoista Antiokhos II:n aikaan saakka. Kaksi ensimmäistä kirjaa käsittelivät myyttistä aikakautta ja antoivat yksityiskohtaisen kuvauksen jumalten palvontaan liittyvistä asioista. Varsinainen historiallinen esitys sisältyi viiteentoista viimeiseen kirjaan, joista ensimmäiset neljä (kirjat III–VI) käsittelivät aikaa Filokhoroksen omaan aikaan saakka, ja loput yksitoista (VII–XVII) käsittelivät vuosia 319–261 eaa. eli hänen omaa aikakauttaan.[1]
  • Yhteenveto omasta teoksesta Atthis (Ἐπιτομὴ τῆς ἰδίας Ἀτθίδος, Epitomē tēs idias Atthidos) – Suda mainitsee myös, että suuresta teoksesta tehtiin tiivistelmä. Sen laati Asinius Pollio Trallianus, joka oli mahdollisesti Gaius Asinius Pollion vapautettu.[1][3][4] On pidetty todennäköisenä, että tiivistelmä, jonka sanottiin olevan Filokhoroksen tekemä, olikin todellisuudessa Pollion laatima.[1]
  • Vastine Demonin Atthikseen (Πρὸς τὴν Δήμωνος Ἀτθίδα, Pros tēn Dēmōnos Atthida) – Teos mainitaan myös nimellä Vastakirjoitus Demonille (Ἡ πρὸς Δήμωνα ἀντιγραφή, Hē pros Dēmōna antigrafē).[1][5] Jotkut nykytutkijat ovat esittäneet, että Filokhoros olisi kirjoittanut koko Atthiksensa Demonin samannimistä teosta vastaan, mutta tähän ei ole kunnollista tukea Sudan tai Harpokrationin sanoista. Näyttää pikemminkin siltä, että Filokhoros laati erillisen tutkielman, jossa hän osoitti Demonin virheitä.[1]
  • Alkmanista (Περὶ Ἀλκμᾶνος, Peri Alkmānos)
  • Ateenalaisista mysteereistä (Περὶ μυστηρίων τῶν Ἀθήνησι, Peri mystēriōn tōn Athēnēsi)
  • Ateenassa hallinneista Sokratideesta Apollodorokseen (Περὶ τῶν Ἀθήνησι ἀρξάντων ἀπὸ Σωκρατίδου μέχρι Ἀπολλοδώρου, Peri tōn Athēnēsi arksantōn apo Sōkratidū mekhri Apollodōrū) – Sokratides oli arkontti vuonna 374 eaa.; Apollodoros-nimisiä arkontteja oli kaksi, vuosina 350 ja 319 eaa. Näistä jälkimmäinen lienee tässä tarkoitettu, sillä vuodesta 319 eaa. alkaa Filokhoroksen teoksen omaan aikaan ulottuva osuus. Tämän teoksen tarkoituksena oli luultavasti selventää kyseisen ajanjakson kronologisia vaikeuksia ja näin toimia esityönä varsinaiselle historiateokselle.[1]
  • Ateenassa pidetyistä kisoista, seitsemäntoista kirjaa (Περὶ τῶν Ἀθήνησι ἀγῶνων βιβλία ιζ', Peri tōn Athēnēsi agōnōn biblia iz')[1][6]
  • Attikalaiset epigrammit (Ἐπιγράμματα Ἀττικά, Epigrammata Attika) – Kokoelma attikalaisia piirtokirjoituksia, jotka todennäköisesti liittyivät erityisesti Attikan historian selventämiseen.[1][7]
  • Deloksen historia, kaksi kirjaa (Δηλιακά, βιβλία β', Dēliaka, biblia b') – Teos koskien Delosta.[1][8]
  • Dionysioksen kirjoituksen tiivistelmä pyhistä asioista (Ἐπιτομὴ τῆς Διονυσίου πραγματείας περὶ ἱερᾶν, Epitomē tēs Dionysiū pragmateias peri hierān) – Ei tiedetä varmasti, kuka tämä Dionysios oli.[1]
  • Ennustamisesta, neljä kirja (Περὶ μαντικῆς δ', Peri mantikēs d') – Filokhoros kokosi vanhoja oraakkelinlausumia ja selitti erilaisia ennustamisen muotoja.[1][9] Suda mainitsee myös teoksen Symbola (Σύμβολα) erillisenä, mutta sitä on arveltu osaksi tätä teosta, sillä symbolat olivat vain yksi ennustamisen laji.[1]
  • Euripideestä (Περὶ Εὐριπίδου, Peri Euripidū) – Sisälsi kertomuksen Euripideen elämästä, puolusti tätä häntä vastaan kohdistetuilta syytöksiltä ja selitti hänen tragedioidensa rakenteen periaatteet.[1][10]
  • Epeiroksen historia (Ἠπειρωτικά, Ēpeirōtika) – Teos koskien Epeirosta. Suda ei mainitse tätä teosta Filokhoroksen teosluettelossa, mutta mainitsee sen toisaalla.[1][11]
  • Juhlista (Περὶ ἑορτῶν, Peri heortōn) – Suda ei mainitse teosta, mutta Harpokration viittaa siihen.[1][12]
  • Kirje Alytokselle (Ἡ πρὸς Ἄλυτον ἐπιστολή, Hē pros Alyton epistolē) – Näyttää käsitelleen jumalien palvontaan liittyviä asioita.[1][13]
  • Naissankareiden kokoelma eli pythagoralaiset naiset (Συναγωγὴ ἡρωΐδων, ἤτοι Πυθαγορείων γυναικῶν, Synagōgē hērōïdōn, ētoi Pythagoreiōn gynaikōn) – Sisälsi todennäköisesti elämäkerrat tunnetuista pythagoralaisista naisista, kuten Theano ja Melissa.[1]
  • Neljästä kaupungista (Περὶ τῆς τετραπόλεως, Peri tēs tetrapoleōs) – Attikan Tetrapoliista eli kaupungeista Oinoe, Marathon, Probalinthos ja Trikorythos.[1][14]
  • Olympiadit kahdessa kirjassa (Ὀλυμπιάδες ἐν βιβλίοις β', Olympiades en bibliois b') – Filokhoros ei käyttänyt olympiadeja ajanlaskuna Atthiksessaan, mutta koska hän kiinnitti erityistä huomiota kronologiaan, hän laati tämän teoksen todennäköisesti Timaioksen esimerkin innoittamana.[1]
  • Puhdistamisista (Περὶ καθαρμῶν, Peri katharmōn) – Sisälsi todennäköisesti kokoelman puhdistus- tai sovitusriittejä (katharmoi), joita Musaioksen ja Orfeuksen sanotaan kehittäneen.[1]
  • Päivistä (Περὶ ἡμερῶν, Peri hēmerōn) – Myös tämän teoksen Suda jättää mainitsematta. Teos käsitteli pyhiä päiviä ja selitti niiden pyhyyden syyt.[1][15]
  • Salamiin perustaminen (Σαλαμῖνος κτίσις, Salamīnos ktisis) – Salamiin kaupungista.[1]
  • Sofokleen myyteistä, viisi kirjaa (Περὶ τῶν Σοφοκλέους μύθων βιβλία ε', Peri tōn Sofokleūs mythōn biblia e') – Myyteistä Sofokleen tragedioissa.[1]
  • Uhreista, yksi kirja (Περὶ θυσιῶν α', Peri thysiōn a') – Samankaltainen kuin Päivistä, käsitteli uhreja.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 Smith, William: ”Philochorus”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ Dionysios Halikarnassoslainen: Deinarkhos 100.3.
  3. ↑ Suda, Πωλίων.
  4. ↑ Philochorus Encyclopaedia Britannica. Viitattu 14.4.2025. (englanniksi)
  5. ↑ Harpokration, Ἠετιωνία.
  6. ↑ Vrt. Krause, Olympia, s. xi.
  7. ↑ Vrt. Böckh, Corpus Inscriptionum I, s. viii.
  8. ↑ Klemens Aleksandrialainen: Admonitio ad gentes, s. 18d, 30d, ed. Sylburg.
  9. ↑ Klemens Aleksandrialainen: Stromateis I s. 334d, ed. Sylburg; Athenaios: Deipnosofistai 14.648d.
  10. ↑ Suda, Εὐριπίδης; Diogenes Laertios: Merkittävien filosfofien elämät ja opit 2.44, 9.55; Aulus Gellius: Attikan öitä 15.20.
  11. ↑ Suda, Βούχετα; vrt. Strabon: Geografika 7.379.
  12. ↑ Harpokration, Ἁλῶα, Χύτροι.
  13. ↑ Fotios, leksikon, Τροπηλίς.
  14. ↑ Athenaios: Deipnosofistai 6.235d; Suda, Τιτανίδα γῆν; Skolia Sofokleen tragediaan Oidipus Kolonoksessa 1102.
  15. ↑ Proklos, selitys Hesiodoksen eepokseen Työt ja päivät 770.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Filokhoros&oldid=23350584”