Cibao
Cibao tai El Cibao on laakso ja sitä ympäröivä alue Dominikaanisen tasavallan pohjoisosassa. Cibaolla on Dominikaanisen tasavallan sisällä selvä oma alueellinen identiteettinsä.[1]
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cibaon ydinalue on laakso, joka rajautuu etelässä Cordillera Centralin ja pohjosiessa Cordillera Septentrionalin vuoriin.[2] Lännessä se ulottuu Manzanillonlahdelle lähellä Monte Cristiä ja idässä Samanánlahdelle. Pituutta lännestä itään on noin 235 kilometriä. Alueeseen kuuluu 14 Dominikaanisen tasavallan provinssia.[1] Alueen länsiosan läpi virtaa Yaque del Norte- ja itäosassa Yunajoki.[2] Cibaon läpi kulkee siirrosvyöhyke (Septentrional Fault Zone), joka tekee alueesta alttiin maanjäristyksille.[1]
Alueen ilmasto ja kasvillisuus vaihtelee lännen kuivilta savanneilta kosteisiin ja reheviin alueisiin idässä.[2]
Cibao on Dominikaanisen tasavallan tiheimmin asuttuja alueita.[2] Seudulla asuu noin 5,6 miljoonaa henkilöä. Suurehkoja kaupunkeja ovat esimerkiksi Santiago de los Caballeros, San Juan de la Maguana ja Concepción de La Vega.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Cibao on tainojen kielen sana ja se viittaa kivikkoiseen paikkaan. Suurin osa Cibaosta kuului tainojen Maguán päällikkökuntaan (cacicazgos).[1]
Kristoffer Kolumbus saapui Hispaniolaan ja valloitti Cibaon alueen Espanjalle vuonna 1493. Alueelta löydettiin kultaa vuonna 1499, mikä johti vuosikymmenen kestäneeseen kultaryntäykseen seudulle.[1]
Cibaon alue kärsi huomattavia vahinkoja Haitin vallankumouksen ja vuosien 1822–1844 haitilaismiehityksestä. 1800-luvun toisella puoliskolla alueesta tuli tosin myös Dominikaanisen tasavallan taloudellinen keskus tupakanviljelyn kautta. Tupakkaa vietiin Puerto Platasta etenkin Saksaan.[1]
Dominikaanisen tasavallan toisen itsenäisyyssodan aikana Cibao oli yksi sotaan johtaneen kapinan keskuksista. Sodan aloittanut niin sanottu grito de Capotillo 16. elokuuta 1863 on edelleen seurattu juhlapäivä alueella.[1]
