Miten kyläyhdistystoiminta on muuttunut vuosien saatossa?

Vanhukset ovat yleensä kyläyhdistystoiminnan ydin

Kyläyhdyskuntien toiminta on muuttunut todella paljon vuosien saatossa. Ennen kylät olivat tiiviitä yhteisöjä, joissa kaikki tunsivat kaikki. Kylään mentiin ilmoittamatta ja toisia autettiin. Nykyään ei edes puhuta kyläyhdistyksistä kuin ehkä maalla, jossa vielä tunnetaan naapurit ja käydään paljon kylässä. Nykyään kun suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa ja kylien rajojakaan ei ole selkeästi niin on myös vaikeaa yhdistyä kyläyhdyskunnaksi. Monissa kaupunkien lähiössä on kuitenkin jonkinlaista kylätoimintaa esimerkiksi asukastupia ja muuta yhteistä toimintaa.

Entisajan kyläyhdistytoimintaa

Ennen vanhaan oli aina joku joka auttoi kylässä, jos apua tarvittiin. Usein samassa talossa asui useampi sukupolvi ja apua saatiin senkin takia nopeasti jo omasta perheestä. Vanhukset eivät olleet yksin omissa kodeissaan tai asuneet vanhankodeissa kaukana omista lapsistaan. He asuivat lastensa kanssa samassa talossa ja näkivät siis koko ajan omia lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Heistä oli taas apua lastenhoidossa, kun he asuivat saman katon alla heidän kanssaan.

Entisajan kyläyhteisöstä tulee mieleen maaseutu ja sen pienet kylät. Kylissä tehtiin useita töitä yhdessä. Monilla oli peltotöitä ja niihin sai apua kylän muilta asukkailta. Autettiin siis hyvin paljon lähimmäisiä. Jos kylässä tapahtui jotain erikoista niin siitä tiesi heti kaikki. Jos tapahtuma oli jotain hävettävää, niin siitä sai kärsiä kyllä koko kylän silmissä. Entisajan kyläyhdyskunnassa eläminen ei siis ollut aina ihan leppoisaa tai auvoista jos ei tehnyt aina niin kuin muutkin.

Mitä on muuttunut entisajan kyläyhdistysten toiminnassa?

Nykypäivänä ei juurikaan enää puhuta edes kyläyhdistyksistä. Monikaan ei ajattele että sellaisia on olemassa. Suurin osa ihmisistä asuu kaupungeissa ja siellä ei kovinkaan paljon välitetä mitä naapurissa tapahtuu.

Grillaus on kyläyhdistyksen yleinen yhteinen tapahtuma

Nykyään toimitaan ennemminkin kaveripiireinä ja muiden vähän vieraampien ihmisten asioista tiedetään vain sen verran mitä he kertovat elämästään sosiaalisessa mediassa tai mitä heistä kerrotaan eri medioissa. Naapuria eivät kaikki edes tervehdi, mutta onneksi varsinkin pientaloalueilla on myös läheisempää tekemistä naapureiden kanssa. Jos naapuri sattuu olemaan sellainen, jonka kanssa haluaa viettää aikaa niin silloin moni järjestää naapureiden kesken grillaushetkiä ja kutsuu omiin juhliin. Tämä on vissiin sitä entisajan kunnollista kyläyhdistystoimintaa. Ihan erilaista siis.

Nykyään ei välitetä muista niin paljon kuin ennen. Lehdistä saa lukea aika usein juttuja siitä kuinka joku on voinut maata kuolleena asunnossaan jopa vuosia. Tämä olisi ollut entisajan kyläyhteisössä ihan mahdotonta että kukaan ei olisi tällaista huomannut.

Nykyään asutaan isoissa kodeissa, mutta niissä ei asuta monta sukupolvea samoissa tiloissa. Vanhukset asuvat joko yksin tai jossain hoitolassa. Usein kuulee kuinka he valittelevat kun omat lapset ja muu suku käy siellä niin harvoin tai ei ollenkaan. Vanhukset ovat yksinäisiä nykyään.

Ulkomaiden kyläyhdistystoiminta

Suomalainen kyläyhdistystoiminta on siirtynyt hyvin vahvasti myös ulkomaille, kun varsinkin suurten ikäluokkien iäkkäämmät edustajat ovat muuttaneet esimerkiksi Espanjaan. Espanjassa myytävien edullisten asuntojen seuraksi liittyneet vanhukset ovat luoneet esimerkiksi Malagan Fuengirolaan aivan omanlaisen suomalaisen ”kyläkulttuurin” eikä paikka ole suinkaan ainoa Suomessa. Jos olet suunnittelemassa reissua ulkomaille ja kyläyhdistykset kiinnostavat sinua, kannattaa käydä vilkaisemassa!

Mitä samoja piirteitä voi löytää nykypäivän kyläyhdistystoiminnasta verrattuna entiseen?

Nykyäänkin voi löytää jotain samoja piirteitä entisajan kyläyhteisöjen toiminnasta. Kaupunkien lähiöissä varsinkin on asukastupia, joissa voi nähdä kylän muita jäseniä. Niissä voidaan tarjota ruokaa pienellä rahasummalla ja siellä voi vaikka käydä ompelemassa ja rupattelemassa muiden kanssa. Asukastupatoiminnalla on tarkoitus lähentää yhteisöä ja saada ihmiset tutustumaan toisiinsa. Se että käykö niissä juuri kukaan, on sitten eri asia. Monia asukastupia on lakkautettu juuri sen takia kun niiden toimintaan ei ole osallistuttu.

Nykyään kyläyhdistykset eivät ole niin tiiviitä yhteisöjä ja niihin ei monikaan tunne kuuluvansa. Lähimmäisiä toki autetaan, mutta avuntarve jää usein huomaamatta. Nykyään kuitenkin saa olla erilainen Ja omassa rauhassa helpommin kuin entisajan kyläyhdistyksissä.

Vinkkejä kyläyhdistyksille: näin saatte toiminnastanne mielenkiintoista!

Kyläyhdistys oli ennen sitä että autettiin aina muita ja tehtiin paljon asioita yhdessä. Kukaan ei jäänyt yksin ja vanhukset eivät asuneet yksin jossain laitoksessa tai kodeissa. Jos joku tarvitsi apua, niin autettiin. Kylässä käytiin aina kun halusi ja siitä ei tarvinnut erikseen sopia.

Nykyään ihmisillä on aina kiire ja ei ehditä tapaamaan ystäviä kuin viikonloppuisin. Vielä vähemmän ollaan tekemisissä oman kyläyhteisön kanssa. Kyläyhdistyksiä ja niiden toimintaa voisi kehittää, jotta niistä kiinnostuttaisiin. Vaikka arkisin on kiire, niin jokin toiminta kodin lähellä voisi saada kyläläisiä liikkeelle helpommin kuin että menisi johonkin kaupungin toiselle laidalle tekemään jotain.

Se että tutustuisi oman asunnon läheisyydessä asuviin ihmisiin, voisi tuoda elämään paljon positiivisia asioita. Voitaisiin sopia vaikka yhteisistä lenkkeilyistä tai jos työpaikat sattuisivat olemaan lähekkäin, niin voisi sopia yhteisistä työmatkoista vuorotellen toisen mukana toisen autolla. Lapsetkin voisivat sattua olemaan samalla luokalla ja olisi hyvä tutustua lapsen koulukaverinen vanhempiin paremmin.

Millaisia toimintoja kyläyhdistys voisi kehittää, jotta kyläläiset osallistuisivat niihin?

Euroopassa kyläyhdistykset ovat yleensä melko aktiivisia

Kaikki varmasti haluavat että oma asuin seutu on viihtyisä ja siisti. Sitä voitaisiin kehittään yhdessä oman kyläyhdistyksen avulla. Jos kylä yhdistyksen toiminta ei ole ollut suosittua ja niihin ei ole ollut osallistujia niin tämä voisi saada ihmiset liikkeelle. Ensin voitaisiin lähettää kaikille kutsu kokoukseen, jossa voitaisiin yhdessä miettiä miten kylästä saataisiin viihtyisämpi. Monilla saattaisi olla jo valmiina ajatuksia ja suunnitelmia. Ihan ensimmäisenä voitaisiin järjestää siivoustalkoot ja jos kyläyhdistyksellä olisi varaa, niin sen jälkeen voitaisiin tarjoilla virvoketta ja pullaa. Monen taloyhtiön pihat pidetään kyllä kunnossa kiinteistöhuollon tai talkoiden avulla. Monesta kylästä löytyy kuitenkin paikkoja joista ei kukaan huolehdi. Yhdessä voitaisiin myös istuttaa puita, pensaita tai vaikka tehdä kukkapenkkejä kylän yhteisille alueille.

Jotta kyläyhdistys kiinnostaisi kaiken ikäisiä, niin se voisi järjestää koko perheen tapahtumia vaikkapa keväällä ja syksyllä. Tapahtumia voisi olla enemmänkin jos ihmiset niistä innostuisivat. Keväisin voitaisiin järjestää kevätkarkelot, joissa voisi olla lapsille lelujen ongintaa parilla eurolla ja onnenpyörän pyöritystä. Jos kylässä asuisi esiintyjiä, niin heitä voisi pyytää laulamaan tai vaikkapa pitämään jonkinlaiset teatteriesityksen. Kylästä löytyisi varmasti erilaisia ihmisiä, joilla olisi jotain suhteita joilla saisi mukaan monenlaista toimintaa. Yksi tällainen voisi olla vaikkapa poniajelu.

Nykyään on muodissa järjestää erilaisia kirpputoritapahtumia. Myös kyläyhdistys voisi järjestää tällaisen jossain kylässä sopivalla alueella. Tästä voisi ilmoittaa kaikille kyläyhdistyksen jäsenille ja vaikkapa kylän mahdollisen kaupan ilmoitustaululla. Myyjiksi voitaisiin hyväksyä vain kyläyhdistyksen jäseniä, mutta ostajia voisi houkutella muualtakin kuin omasta yhteisöstä. Samalla voitaisiin kerätä kyläyhdistykselle rahaa vaikkapa myymällä kyläyhdistyksen jäsenien leipomia leivonnaisia ja käsitöitä.

Jos kylässä on urheilukenttä, niin sielläkin voisi järjestää monenlaisia tapahtumia kyläyhdistyksen jäsenille. Yksi tällainen voisi olla urheilukisat. Niihin voisi ilmoittautua vaikkapa omana joukkueena, joka voisi olla oma perhe tai oman tien asukkaat. Team Virtanen tai Team Auringonkukkatie kuulostaisi hyvin kyläyhdistykseen sopivilta joukkueilta.

Jos kylästä puuttuu jotain tärkeää, niin sekin voisi saada kyläyhdistyksen toimintaan jäseniä. Jos vaikka kylän vierestä menee suuri tie, josta aiheutuu melua, niin se voisi olla yksi kohde. Meluvallin rakentaminen voisi auttaa asiaa ja sen saaminen ei ole aina helppoa. Kyläyhdistys voisi yhdessä laittaa kaupungille vetoomuksen siitä että miksi valli tarvitaan.

Porkkana toimii

Yksi hyvä tapa saada ihmisiä mukaan toimintaan on tarjota heille jotain vastalahjaksi. Jos yhdistys on järjestämässä tapahtumaa ja tarvitsee siihen järjestäjiä, voisi kyläyhdistys kustantaa esimerkiksi järjestyksenvalvojan peruskurssin halukkaille. Kurssi maksaa kuitenkin joitakin euroja – tämä varmasti motivoisi ainakin joitain kyläläisiä!

Kyläyhdistyksen toiminnalla voitaisiin saada paljon hyviä asioita omaan kylään ja kehitettyä kylää viihtyisämmäksi paikaksi asua. Siksi on tärkeää että toiminnasta saataisiin mielenkiintoista.

Kuinka kyläyhteisö voi hoitaa lumityöt talvella?

Eteläisessä Suomessa ei lumitöiden vuoksi itseään pääse rasittamaan, mutta muualla Suomessa taidetaan osa vuodesta edelleen viettää talven vallassa. Silloin lumitöitä riittää, vaan riittääkö lumitöiden tekijöitä?

Kaupungin työmiehet

Jokainen kaupunkilainen tai kuntalainen sen tietää, että sivuteiden auraamisessa talvipyryssä saattaa kestää useamman tunnin jos aurauksesta huolehtii kaupunki tai kunta. Onhan se sanomattakin selvää, että suurimmat ja eniten käytetyt väylät pitää pitää auki lumipyryssä ja huolehtia siitä, että ihmiset pääsevät turvallisesti kulkemaan pääväyliä pitkin.

Kaupunki tai kunta voi siis huolehtia lumitöistä suurimmalta osin vain pääväylien osalta, mutta jokainen huolehtikoon omasta tontistaan. Ei kaupungin tai kunnan aurauspalvelu ehdi aina esikaupunkialueellakaan hoitamaan tiestöä, joten senkin hoitaminen saattaa jäädä itse kyläläisille.

Palveluiden ostaminen

Kiinteistönhuoltoyritykset mielellään tarjoavat palveluitaan niin yksityisille henkilöille, kuin yhdistyksille ja yrityksillekin. Miksi siis ei ottaa vaihtoehdoksi palvelun ostamista ulkopuoliselta tekijältä?

Kuten jokainen hyvin tietää, useimmat pienet paikkakunnat ja kaupunkien syrjäseuduilla sijaitsevat kylät jäävät ilman valtion tai kaupungin ylläpitämää aurausta. Tai vähintäänkin ne ovat aurauslistalla viimeisellä sijalla ja hoidetaan viimeiseksi. Kyläyhteisön on siis hyvä hoitaa aurauspalvelut jollain muulla tavalla, kuin luottamalla vähälumiseen talveen tai kaupungin aurauspalveluihin.

Yksityiset toimijat ovat siitä hyviä, että he pystyvät palveluita myydessään jo kartoittamaan resursseja ja tarjoamaan tietynlaista palvelua talven varalle. Ei siis ole syytä kantaa huolta siitä, käykö kaupungin työmiehet auraamassa kadut sankassa pyryssä vaiko ei.

Yhteisvoimin

Useasti pienissä kylissä, etenkin maaseudulla, asukkaalta jos toiseltakin löytyy kalustohallista traktori. Toki traktori yksin ei auta sankan talvipyryn auraamisessa, mutta sopiva kalusto traktoriin liitettynä auttaa asiaa. Ja useimmin sellainen jollakin kyläläisellä on olemassa. Varsinkin monikäyttöinen lumikaura on ehdoton ostos jollekin kyläyhteisön jäsenistä! Mielellään yhteisestä kassasta.

Kyläläiset voivat siis yhdistää voimansa ja talvipyryssä yhteistuumin lähteä pitämään huolta paikkakuntansa tiestöstä ja siitä, että kyläläiset pääsevät turvallisesti liikkumaan paikasta toiseen.

Näppärästi asia hoituu, jos kyläläisten kesken saadaan sovittua vuoroja, milloin kukakin pitää huolen tiestön kunnosta. Näin jokaisen traktorin ja aurauskaluston omistajan ei tarvitse ajaa kalustoaan ulos hallista jokaisen lumisateen yllättäessä. Vuoroviikoin ja vuoropäivin asia saadaan sovittua jokaisen toimijan kesken. Jos vuoroviikkojärjestelmä tuntuu hankalalta, kannattaa pohtia alueellista vaihtoehtoa. Tällöin kylän jokainen toimija voisi saada vastuulleen eri osia kylistä, jonka teiden kunnossapidosta huolehtii talviaikaan. Paikallisilla saattaa myös olla muuta kalustoa lumitöiden tekemiseen, joten kannattaakin pitää pieni kokous siitä, kenellä on resursseja huolehtia kyläläisten lumitöistä ja millä tavalla.

Palkka

Koko talven yli teiden kunnossa pitäminen ei tietenkään ole ilmaista toimijoille. Kyläläisten onkin syytä pohtia mahdollista korvausta ja korvauksen suuruutta, jos tiestöstä halutaan pitää huolta kylän omin voimin. Laskelmia kannattaa tehdä ja kysellä tarjouksia ennen kuin päätöstä omatoimisuudesta tehdään.

Pitää myös pohtia sitä, kuka toimii auraajille korvauksen maksajina. Toki kyläyhteisö voi olla osana toimintaa ja yksityiset ihmiset voivat ostaa aurauspalvelua keneltä tahansa, jos siihen on tarvetta. Kaupungin tai kunnan tiestön hoidosta kyläyhteisö ei kuitenkaan voi ottaa vastuuta ja sen huolehtimisesta kyläyhteisö ei voi, eikä myöskään kannata, maksaa yrittäjälle palkkaa, koska asia kuuluu pääsääntöisesti kaupungille tai kunnalle. Yrittäjät itse voivat kuitenkin olla yhteydessä kaupunkiin tai kuntaan ja tarjota palveluitaan.