Iilis

Värikäs mekko nappilistalla

noreply@blogger.com (Iilis) — Mon, 06 Jan 2014 17:24:00 +0000

Melkoinen tovi on taas vierähtänyt viime vaateompeluista. Saumurin langoituksen kanssa on ollut haasteita ja tässä blogihiljaisuuden aikana kaikki lahjaompeluksetkin syntyivät ompelukoneella nitkuttamalla. Eilen sain puuskan huoltaa kone ja fiksata langat. Ja niin lähti kone toimimaan!

Innostuksissani surauttelin pitkään leikattuna olleet kankaat mekoksi ja kyllä kannatti - oli taas niin ihana päästä näkemään tytön ihastunut hymy uusi mekko päällään ja itse kokea se luomisen riemu :)

Mekon inpiraationa toimi Käpyseltä tilattu vesiväriraita- kangas, johon yhdistelin paria jämätrikoota ja helmaksi miehen vanhastaT-paidasta leikatun helman. Kun mekko alkoi olla kasassa, keksin hyödyntää viime kesänä Porista hankittuja värikkäitä nappeja somisteena etuosassa. Niistä tuli varsinainen hitti!

Tällä kertaa luvassa on vain sovituskuvia, sillä mekkoa ei ole aamun sovituksen jälkeen saanut otettua pois päältä.. :)

Uudistettu nojatuoli

noreply@blogger.com (Iilis) — Mon, 06 Jan 2014 17:13:00 +0000

Erilaiset tuunausprojektin ovat todella koukuttavia ja aina on yhtä fiiliksissä kun saa taiottua vanhasta ja epäsopivasta uutta ja sopivaa.

Joulun alla toin vierastuoliksi olohuoneeseen vanhan opiskeluaikaisen nojatuolin, jossa oli kellertävä samettikangas. Se sai uuden päällisen, jonka ompelin valkoharmaasta puuvillakankaasta. Päällisestä tuli todella napakka ja toivon ettei sitä tarvitse kovin montaa kertaa pestä sillä kutistumisvaraa en jättänyt oikeastaan ollenkaan. Harmaa talja suojaa onneksi jonkin verran.

Tuoli oli helppo verhoilla napakasti, sillä takaosaa kiertävä metallijalka irtosi ruuveilla ja kankaan sai ujutettua ja kiinnitettyä ruuvien avulla suoraan runkoon. Mallailin palat suoraan tuolin päälle sovittamalla. Tyynyn ja tuolin kankaat ovat Kodin1:stä.

Töihinpaluumekko

noreply@blogger.com (Iilis) — Sat, 03 Aug 2013 11:48:00 +0000

Ylihuomenna meillä alkaa erilainen arki kun itse aloitan äitiysloman jälkeen työt ja mies jää kotiin. Odotan jo ihan innolla töitä ja on ollut kiva valmistautua pikkuhiljaa muutokseen tässä kesäloman tiimellyksessä. Siivosin mm. vaatekaapin ja järjestelin paraatipaikalle hellemekkojen ja lökäshortsien tilalle jakut, suorat housut ja siistit paidat. Siivousoperaatiosta inspiroituneena päätin ommella itselleni mekon jo jonkin aikaa kangaskaapissa majailleesta italialaisesta paitakankaasta. Se löytyi keväällä Eurokankaasta. Kävin ostamassa lisäksi vuorikangasta ja satiinivinonauhaa kanttaukseen. Kaavat otin viime joulun Suuri Käsityö- lehdestä, jossa oli sellaisen muuntautumiskykyisen tunikamekon kaava.

Alkuperäisessä mallissa laskokset olisivat tulleet ulospäin eikä reunoissa olisi käytetty kanttausta. Myös hihat olivat erilaiset, sellaiset pitkät ja tampilla rypytetyt. Halusin tehdä lyhythihaisen, ettei se olisi jakun alla liian kuuma. Rypytysten pohjien omelun jälkeen myös päätin vaihtaa ne sisäänpäin, onneksi kangas oli samanlainen ikealta ja nurjalta puolelta :)

Väljän mallin takia ei tarvinnut huolehtia kuin olkasauman istuvuudesta ja se tulikin ommeltua pariin kertaan uudelleen. Selkäpuolelle tein pienen halkion kun se vuorikankaan takia oli helppoa. Mekon ilmettä voi helposti muuttaa erilaisilla vöillä. Tässä sovituskuvassa on leveä pellavakankaasta tehty vyö rusetilla, ja hieman juhlavamman ilmeen saa jos käyttää vyötäröllä tummansinistä satininauhaa. Sattumalta eräs New Yorkista ostettu jakku sopi täydellisesti mekkoon. Huippua, koska tätä jakkua ei ole tullut muuten käytettyä juuri ollenkaan.

Maalattu rottinkituoli parvekkeelle

noreply@blogger.com (Iilis) — Tue, 23 Jul 2013 12:58:00 +0000

Isoäidin puuliiteristä löytyi varsinainen aarre. Vanha luultavasti 50-luvulla hankittu rottinkituoli oli hieman kuivuneen ja kärsineen näköinen, mutta se oli muodoiltaan niin kaunis ja mukava istua, että jotain sille oli keksittävä. Paikallisesta maatalousrautakaupasta löytyi maali, Miranolin kiiltävä liuotepohjainen kalustemaali, joka sopii myös ulkokäyttöön.

Ostimme maalia pienen purkin ja se loppui hieman kesken, selkänojan yläosaan ja käsinojiin jäi joitain läpikuultavia kohtia. Pitää käydä ostamassa toinen purkki ja paikkausmaalata nuo kohdat. Maali kuivui 4 tunnissa kosketuskuivaksi ja vuorokaudessa täysin. Koloja ja töpöteltävää tuolissa oli ihan riitämiin, maalaukseen kului aikaa n. 3 tuntia.

Tuolista tuli lopulta aika hauska. Muoto on vanhaa ja romanttista mutta musta kiiltävä maali tekee tuolista jännittävän. Pehmusteena toimii harmaa lampaantalja. Tuolin alla on ihanan rouhea räsymatto Tiimarista.

Tässä vielä kuva tuolista alkuperäiskunnossaan. Taustalla isoäidin ihanat ruusut, joista poimimme maljakkoon muutaman oksan muiden kesäkukkien kanssa.

Tiipii löysi uuden paikan parvekkeen perältä kun järjestimme tilaa kesäkeittiölle ja nyt uudelle rottinkituolille. Yrttiruukkujen tikut on hankittu uudesta sisustusliikkeestä Granitista Helsingistä. Niihin on liimattu leikattavaa liitutaulutarraa ja kirjoitettu nimet liitutussilla.

Grillikatoksen istuinpehmusteet

noreply@blogger.com (Iilis) — Tue, 23 Jul 2013 12:43:00 +0000

Kesä se vain jatkuu ja aurinko hellii taas hieman tuulisemman viikon jälkeen. Mökki- ja mummolareissut ovat pitäneet sopivan kiireisenä meidän perheen ja on ollut ihana nauttia kesäisestä ruuanlaitosta, maalla puuhastelusta ja oleilusta.

Sukulaisten mökille oli poikkeuksellisen kiva mennä kun kassissa oli saajalle varmasti mieluinen tuliainen; uudet istuinpehmusteet vastavalmistuneeseen grillikatokseen. Kävimme etukäteen valistemassa Eurokankaasta ulkokalusteisiin tarkoitettua kosteus- ja homesuojattua jämäkkää kangasta. Vaahtomuovipatjat on leikattu mittojen mukaan Etolassa.

Ompelin pehmusteiden pitkille sivuille tarranauhat, joista pehmusteen saa laitettua sisään. Pehmusteiden toinen puoli on yksiväristä harmaata ja toinen puoli raidallista ja sävyt toistavat kivasti grillikatoksessa käytettyjä liuskekivimateriaaleja. Maisemat katoksesta järvelle ja metsään ovat aivan huikeat, kyllä siellä kelpasi grillailla ja istua iltaa :)

Sininen mekko ja oivalluksia ompelun ilosta

noreply@blogger.com (Iilis) — Wed, 03 Jul 2013 13:45:00 +0000

On vierähtänyt jo melkoinen tovi siitä kun viimeksi surauttelin tytölle uusia vaatteita. Ollaan innoissamme järjestetty tytön ja miehen synttäreitä, oltu mökkeilemässä ja muuten vaan vietetty ulkoilmaelämää. Olen rauhassa odotellut ompeluinspiraation paluuta ja toivottavasti se tästä taas lähtee :)

Oivalsin, että ompelun ilo tulee minulla useasti siitä, että keksin jonkun tuunausidean ja vähän suurinpiirtein sitten sommittelen kankaita ja lennosta kehittelen työtä. Pilkuntarkka ohjeiden seuraaminen joskus tekee ompelusta liian suorittavaa. Niinpä otin jo pitkään kangaslaatikossa marinoituneen sinisen trikoon ja lähdin leikkelemään kankaita tietämättä minkälaisen vaatteen lopulta saan aikaiseksi.

Mekon pohjana on Ottobren White Rabbit T-paita 1/2011. Idea eturöyhelöstä ja valenappilistasta tuli muistaakseni lehdestä 1/2012, jossa oli samantapainen toteutettu isomman tytön hihattomaan mekkoon. Paidan helmaan ompelin alalangaksi puolattavalla kuminauhalla rypytetyn kappaleen. Hihoja on vähän levennetty ja hihansuihin lisätty kuminauhat. Pääntielle ei löytynyt sopivaa resoria, joten tein sen samasta kankaasta ja jätin taakse aukon, jotta venyy tarpeeksi pään yli puettaessa. Kiva yksityiskohta sekin.

Ja vitsit miten onnellinen olin lopputuloksesta!! Tältä sen ompeluilon kuuluu tuntua :) Ja heti seuraavana iltana näpyttelin tilauksen Käpyselle ;)

Kukkivien puiden aikaan

noreply@blogger.com (Iilis) — Tue, 04 Jun 2013 18:27:00 +0000

Ompeluinnostus on edelleen kadoksissa, jossain pihalla... Ollaan tytön kanssa antauduttu täysin kesäsäille, rantaelämälle ja kukkivalle luonnolle. Tänään kuuden tunnin ulkoilujen jälkeen tiesin mitä tarkoittaa sana "ahavoitunut", sellainen ulkoilman ja meriveden kyllästämä, tomuinen ja auringonhajuinen iho. Ompelukset saavat nyt ilmeisesti odottaa sadesäitä, mutta jotta tämä blogi ei aivan tomuttuisi, tässä muutamia kuvia ihanista kukkivista puista. Toivottavasti niistä on iloa teillekin lukijoille <3

Ensimmäiset kuvat nappasin isoäidin puutarhasta. Omenankukat olivat juuri auenneet ja pihalla oli huumaava tuoksu. Koivujen vaaleanvihreä oli kauneimmillaan kun vasta-avautunut lehti kimmelsi auringossa valoa läpi kuultaen.

Kun tulimme takasin kotiin isoäidillä vietetyn viikon jälkeen, oli myös oma kerrostalopihamme herännyt henkiin. Muutimme taloon marraskuussa enkä osannut aavistaakaan miten iloinen yllätys pihalla odottaisi kesällä. Pihapiiri on täynnä upeita kukkivia puita, joiden loisto on juuri nyt parhaimmillaan.

Voi olla, että kukat ovat jo viikon päästä lakaistuneet... Siihen asti käymme nuuskuttelemassa ja ihailemassa niitä monta kertaa päivässä :)

Syntymäpäivätunnelmia

noreply@blogger.com (Iilis) — Thu, 30 May 2013 19:49:00 +0000

Tytön syntymäpäivistä on vierähtänyt jo hetki mutta edelleen muistellaan hauskaa päivää. Tupa oli täynnä vieraita kahdessa kattauksessa, sukulaiset päivällä ja kaverit illalla. Anopin kanssa muodostimme valmistelutiimin, ja niin saatiin pöytä täyteen herkkuja ja koti koristeltua. Täytyy myöntää, että hieman mopo karkasi loppuvaiheessa intoilun puolelle, mutta olivathan nämä ne ensimmäiset synttärit! ;)Loppujen lopuksi tärkeintä oli, että pikkuneiti sai kokea hauskan päivän ja kaikki rakkaansa juhlimaan hänen kanssaan.

Synttäreiden teemaksi tuli perhoset, joita väkersimme sokerimassasta elintarvikevärillä sävytettynä kakun koristeeksi, Kakun päällä on sokerimassaa ja pohjan ostin valmiina kaupasta. Täytteeseen on sekoitettu rahkaa, vaniljasokeria, hedelmäpilttiä kermavaahtoa ja hyydytetty liivatteella kerrosten väliin. Oli muuten todella raikas ja maistuva!

Koristeena meillä oli pöydän päällä Pom Pomeja, joihin ihastuin Esmeraldan blogissa. Ne tehdään siis silkkipapapereista, ensin taitellaan vekeille ja kulmien pyöristyksen jälkeen nostellaan kerrokset pöyhkeäksi kukaksi. Juhlien jälkeen Pom Pomit siirtyivät tytön huoneeseen, en vain raaskinut heittää niitä pois :)

Ison ikkunan eteen laitoimme pahvisen lippuviirin tytön nimellä. Toisen ikkunan eteen askartelin Clas Ohlsonin perhosseinäarroista ja silkkipaperista koristeet. Aamulla kuvia räpsiessäni oli muuten todella hurja sumu, mutta puoleen päivään mennessä ilma oli muuttunut aurinkoiseksi. Asutaan aika rannassa, täällä näitä ihmeellisiä sääilmiöitä riittää... Tyttökin oli ihan ihmeissään parvekkeella sumuisista maisemista. Tiipiistä on muodostunut hänelle hauska leikkipaikka, sinne mennään edestakaisin monta kertaa ja jos joku seuraa perässä, tulee kikatus <3

Kakun lisäksi tarjottavana oli savulohi-rapukakkua, poropiirakoita, parsapiirakkaa ja banaanimuffineja. Muffinien kuorrutte oli taivaallista: tuorejuustoa, tomusokeria ja voita. Nams!

Tyttö oli ihana oma itsensä koko päivän, iloinen seuraneiti. Hän sai kivoja ja tarpeellisia lahjoja, palikoita legoja, palapelejä ja kirjoja. Mm. sellaisen laulukirjan, jossa on pianosäestys jokaiselle 50 laululle. Enolta ja enon siipalta hän sai upean lahjan, vanhan lasten kiikkustuolin kunnostettuna ja maalattuna. Henkeäsalpaavan kaunis ja niin mukava istuin pienelle kiikkujalle! Meiltä vanhemmilta hän sai Brion hellan, joka on ollut myös ahkerassa käytössä synttäreiden jälkeen. Itse tehdyt lahjat ovat aina yhtä ihania, kuten tämä ruskea pupu tytön fammulta <3 Päällä oli tietenkin keltainen Peppi-mekko ;)

Farkkuhaalarit kaksosille

noreply@blogger.com (Iilis) — Mon, 13 May 2013 20:15:00 +0000

Edellisistä ompeluksista onkin vierähtänyt jo melkein 2 viikkoa, mikä alkuvuoteen verrattuna on jo pitkä aika. Olen suoraan sanottuna kärsinyt pienestä ompeluinnostuksen puutteesta, mutta josko se tästä taas palautuisi. Työtä ovat teettäneet myös tytön 1v synttärit, joiden koristeista ja leipomuksista ajattelin kierjoitella tänne lisää myöhemmin. Nyt kuitenkin itse asiaan eli näihin farkkuhaalareihin!

Ystävälläni on tyttäreni kanssa samana päivänä syntynyt poika. Lapsukaiset ovat viettäneet paljon aikaa yhdessä pienen ikänsä aikana ja ovat myös kulkeneet kehityksessä hyvin samoja polkuja. Meitä äitejä taas yhdistää monen muun asian lisäksi innostus itse tehtyihin lastenvaatteisiin. Lapsia kutsumme usein vitsillä "kaksosiksi" kun aina tuntuu olevan joku sama vaihe päällä tai uusi juttu opeteltavana. Niinpä päätin tehdä meidän ihanille kaksosille samanlaiset farkkuhaalarit <3 Nyt on jo niin lämmintä, että näillä voi painella hiekkalaatikkoleikkeihin vaikka samantien.

Kangas on hiekanväristä joustavaa ja melko ohutta farkkua Eurokankaan palalaarista. Pojan farkkuhaalarissa on tehosteena limenvihreä puuvillakangas etukappaleen vuorissa, lahkeensuun kääntövaroissa, vetoketjussa ja napeissa. Kaava on Ottobren 1/11 Back to 70's samettihaalarista sovellettu. Lahkeensuun käntövaraan lisäsin puuvillavuoren jolloin housuja voi käyttää nyt käännettynä tai sitten myöhemmin pitkänä. Myös olkaimissa on reilusti kasvunvaraa, nappia siirtämällä saa lisää käyttöikää haalarille. Olkaimissa oli hauskana yksityiskohtana ohjeessa kuminauharypytys, jolloin haalari joustaa esimerkiksi kyykkyyn mentäessä. Etukappaleeseen applikoin pojan etunimen ensimmäisen kirjaimen valkoista puuvillaa ja keltaista college-kangasta hyödyntäen.

Tytön haalariin applikoin ponin. Idea poniin tuli lapsuudestani. Äitini teki minulle ponimerkillä koristellun takin ollessani n. 4-vuotias ja muistan vieläkin sen olleeni todella rakas. Applikaation väsäsin ompelukurssin viimeisillä tunneilla huhtikuun lopussa. Luulen, etten omalla koneella saisi yhtä siistiä lopputulosta, eikä varmasti kärsivällisyys riittäisi kovin moneen tällaiseen piperrykseen... Mutta tämä piperrys oli ihan palkitsevaa tehdä! Ponin silmän mustat osat ovat muuten napit. Farkkuhaalarin etukappale on ollut meillä leikeissä mukana siitä asti kun tyttö ihastui kuvaan. Eli todennäköisesti tästä haalarista tulee mieluisa! Nyt paketointihommiin :)

Iloista vappua!!

noreply@blogger.com (Iilis) — Wed, 01 May 2013 06:31:00 +0000

Hauskaa vappua kaikille lukijoille!! Täällä vielä toivutaan eilisestä herkuttelusta, tuli syötyä niin että napa paukkui. Alkuruokana oli kevään ensimmäiset parsat voikastikkeessa ja pääruouaksi sai jokainen rakentaa oman herkkuburgerin. Jälkkäriksi dippasimme mansikoita ja vaahtokarkkeja sulatettuun suklaaseen. Ja munkkeja syötiin joka ruokalajin välissä :D Tyttö sai vierailta lahjaksi valtavan Barbababa- ilmapallon ja saippuakuplia puhallettiin jatkuvalla syötöllä aamusta iltaan asti.

Minulla ei ole ollut tapana postailla blogiini ruoka-aiheisia juttuja, mutta tämän munkkivinkin haluan jakaa teille. Tämä tulee ehkä myöhässä tätä vappua ajatellen, mutta ensi vappua varten voi pistää vinkin korvan taakse. Tein nyt kolmannen kerran elämässäni munkkeja. Olen käyttänyt jokaisella kerralla Kinuskikissan ohjetta, kuten monessa muussakin tekemässäni leivonnaisessa. Kahdella edellisellä kerralla munkeista tuli toki hyviä, mutta hieman kovia ja hieman epätasaisia. Selasin kinuskikissalle jätettyjä kommentteja ja niiden avulla tein pieniä tuunauksia ohjeeseen. Ja munkeista tuli loistavia! Niin ilmavia, kevyitä ja täydellisen pyöreitä. Eli tässä lyhyesti sepustusta:

(n 40 pikkumunkkia eli tupla-annos)

Taikina:
150 g voisulaa (vähemmän on enemmän)
5 dl vettä (tekee taikinasta kevyemmän kuin maito)
50g tuorehiivaa
1,75 dl sokeria
1 tl kardemummaa
1 tl suolaa
2 munaa
10-12 dl vehnäjauhoja (taikinan pitää olla tosi löysää)

Paistaminen:
700-900 ml rypsiöljyä

Pinnalle:
Erikoishienoa sokeria

Hyvät työohjeet löytyvät Kinuskikissan sivuilta. Poikkeuksena ohjeeseen annoin taikinan kohota 1,5 tuntia. Sauna muuten on hyvä paikka kohottaa koska siellä ei vedä ja on vähän lämpimämpää. Lisäksi en muotoillut munkkeja käsien välissä pyörittelemällä, koska se on tehnyt niistä aiemmin kovia ja epätasaisia. Sen sijaan taputtelin pehmeän taikinan jauhojen avulla paksuksi levyksi ja painelin pienellä lasilla munkit. Annoin sen jälkeen kohota vielä 30 min ja paistoin normaalisti rasvassa rautapadassa. Ja voi taivas miten kuohkeita ja pyöreitä niistä tuli! Lisäksi käytin Siru erikoishienoa sokeria, joka tarttui paremmin munkkeihin kuin tavallinen sokeri. Nams <3

Tiipii parvekkeelle

noreply@blogger.com (Iilis) — Mon, 29 Apr 2013 14:52:00 +0000

Ystäväni löysi tämän loistavan ohjeen ideoidessaan tyttärelleen helppotekoista majaa huoneeseen. Lupasin auttaa tiipiin tekemisessä ja nyt ensimmäinen testiversio on valmis. Tiipiin teko-ohjeet löytyvät Kotivinkin sivuilta. Suosittelen ohjetta lämpimästi, oli selkeä ja yksinkertainen. Vaikka kyllä siinä sai parina iltana jurnuttaa suoraa ommelta ihan riittämiin ;)

Tyttö tykkäsi majasta ihan hirveästi. Mentiin sinne kahdestaan, laitettiin ovet kiinni ja kikatettiin ihan katketaksemme. Tulisi vielä ne vähän lämpimämmät kelit niin voisi mennä ihan sisävaatteissa. Asettelin tiipiin vanhan villapeiton päälle niin se vähän lämmittää.

Ompelin tiipiin hyödyntäen kahta yhden hengen pussilakanaa ja yhtä tuplaleveää lakanaa. Pussilakanoista syntyivät tiipiin ulkopuoli ja vuoripuolelle oviaukon palat. Lakanasta leikkasin vuorin loput palat. Tuskastuin kun en löytänyt mieleistä kangasta mistään kaupasta ja niinpä päätin hyödyntää siihen lakanoita. Nämä heinäkuvioiset pussilakanat on ostettu joskus Hemtexistä ja ollaan pidetty niitä harmittavan vähän. Majaan kuviot sopivat mielestäni täydellisesti ilman sen kummempia kohdistuksia.

Uudistimme viikko sitten parveketta käsittelemällä laudoituksen harmaaksi sävytetyllä kuultavalla puunsuojalla. Oli virhe aloittaa käsittely näin aikaisin kun ulkolämpötilat vaihtelevat ja yöllä on menty jopa pakkaselle. Niinpä kuullotteen kuivuminen kesti viikon purkissa luvatun vuorokauden sijaan. En ole vielä täysin tyytyväinen lopputulokseen sillä vanha kellertävä laudoitus paistaa epätasaisesti kuullotteen läpi. Tehdään toinen käsittely sitten kun on lämpimämpää.
Olin jo epätoivoisena valitsemassa huopamattoa parvekkeelle ja suunnittelemassa laudoituksen purkamista. Tämä vaaleanharmaa sävy on nyt kuivittuaan niin raikas että tällä mennään ainakin tämä kesä.

Tiipiin kepit ovat K-Raudasta ostettuja harjanvarsia. Ne olivat n. 130cm pitkiä ja aivan liian lyhyitä tähän tarkoitukseen. Huomasin jälkeenpäin ohjeesta, että siinä suositeltiin melkein kaksimetrisiä keppejä. Jouduin lyhentämään mallia melkoisesti ja vieläkin saisi lyhentää. Lapsen kannalta tosin se ei ole vielä liian pieni, mutta jos kepit olisivat pidemmät saisi kankaan pingoitettua myös yläosasta suoraksi. Kepit on sidottu toisiinsa keinonahkanarulla, joka on jostain vanhasta vyöstä. Tiipiin sisällä on toistaiseksi vain yksi tyyny. Siinä on päällä isoäidin kangaspuilla kutoma kangas.

Mies on ollut reissussa jo kohta viikon ja päätin piristää itseäni tuttuun tapaan kukkaostoksilla :D Parvekkeelle löytyi hortensiaa ja ruusua. Sisälle ostin neilikkakimpun parilla lehtioksalla. Koivunoksat tarttuivat mukaan aamun vaunulenkiltä, toivottavasti niihin tulisi lehdet pian!

Kettupaita synttäripojalle

noreply@blogger.com (Iilis) — Sun, 28 Apr 2013 15:54:00 +0000

Eilen vietettiin ystäviemme lapsen 1-vuotisjuhlia. Emme valitettavasti päässeet paikalle joten lähetin lahjan sankarille etukäteen. Tämä ihana kettutrikoo on odottanut kaapinpohjalla sopivaa käyttökohdetta ja vihdoin se löytyi! Uusimmassa OB:ssakin on käytetty tätä kangasta mekkoon yhdessä turkoosivalkoisen raitakankaan kanssa. Täytyypä kokeilla sitä seuraavaksi :)

Tein paidan raglanhihaisena jostain OB:n bodykaavasta muokkailtuna. Hihat antoivat kivasti särmää paidalle. Ensimmäistä kertaa tein kaula-aukon huolittelulla ilman nepparia tai vastaavaa avaussysteemiä. Kaula-aukosta tuli ehkä pari senttiä liian iso, mutta parempi näin kuin että olisi pukiessa liian tiukka. Hihansuut ja helmakäänteen ompelin kaksoisneulalla. Huomasin, että huolittelukaitaleen sauma osui etukappaleen puolelle, taas näitä pieniä mutta niin harmittavaisia juttuja!

Pakettiin sujahti mukaan turkoosi ja oranssi ilmapallo, kortti sekä muistitikulla kuvia synttärisankarista.

Norsumekko

noreply@blogger.com (Iilis) — Tue, 23 Apr 2013 15:49:00 +0000

Noshin norsukankaasta syntyi tämä mekkonen. Mekon pohjana on raglanhihaisen bodyn kaava, jota päätin hieman muokata lennosta. Tuntui jotenkin hurjalta tehdä raglanhihaista paitaa pelkällä resorihuolittelulla ilman mitään nepparia tai muuta avaustapaa, pukiessa pään yli sitä kaipaa. Idea raglansaumojen koristelusta resorikanttauksin tuli kurssikaverilta ja keksin tehdä kanttauksen toiselle puolelle sekä hiha- että etukappaleeseen. Yhdistin kaitaleet puoleen väliin asti ja lopun saumasta jätin avoimeksi. Rusetti syntyi pääntiehuolittelukaitaleen jatkeista.

Mekosta piti tulla alunperin paita, mutta se kaipasi vielä jotain.. Niinpä ompelin helmaan kaksinkertaisen ja hieman rypytetyn kaitaleen raitatrikoota. Hihansuut tein myös hieman eritavalla. Huolittelin reunan saumurilla ja silitin käänteen aika pitkänä. Vasta sen jälkeen ompelin hihan sisäsauman ja huolittelin saumanvaran sileäksi käsin ompelemalla. En siis tikannut käännettä ympäri vaan tsekkaan miten se pysyy muodossaan pelkällä hihan sisäsaumalla. Varsinaista revittelyä ja testailua siis ;)

Tuntui kivalta kun tyttö otti mekon heti omakseen ja ihasteli iloisia norsuja. Mekko istuu hyvin eikä häiritse konttausta. Toivottavasti se myös pitää muotonsa pesuissa sillä tuo norsukangas tuntui jotenkin harvaneuloksiselta, vaikka se suht paksua ja ihanan pehmeää olikin.

Ompelukurssin satoa

noreply@blogger.com (Iilis) — Wed, 17 Apr 2013 20:31:00 +0000

Tänään oli viimeinen kerta kevään ompelukurssia. Jotenkin haikea fiilis kun on jo ehtinyt tottumaan keskiviikon ompeluiltaan ja siihen, että aina on paikka jossa kysellä ja jakaa vinkkejä. Mukavia olivat erityisesti ne kerrat, jolloin pääsi keskittymään ompeluun ja sai viimeisteltyä töitä. Viimeisellä kerralla piti ottaa mukaan kurssin aikana valmistuneita vaatteita, mutta minä unohdin. Niinpä ajattelin koota tänne kuvia aikaansaannoksistani, näin lukuvuoden päättymisen kunniaksi.

Huomasin myös, että blogissani on ollut kohta 10 000 kävijää. Aivan huikea määrä tällaiselle blogille, joka vielä hetki sitten oli vain oma julkinen käsityöpäiväkirjani. Kiva, että olen saanut uusia lukijoita ja keskusteluakin herätettyä. Kiitokset kaikille tähänastisesta tsemppauksesta ja ihanista kommenteistanne <3

Mekot, hupparit ja takit olivat niitä kaikkein hauskimpia tehdä kun niissä riitti kivoja yksityiskohtia ja niitä tehdessä aina oppi jotain uutta. Erityisesti iloitsen, että opin tekemään kaitalehuolittelut, napinlävet ja vetoketjut suht hyvin. Oli myös hauskaa tehdä joitain vaatteita kierrätysmateriaaleista. Vieläkin riittää paljon oppimista ja petrattavaa mutta näillä perustaidoilla pitäisi päästä ainakin oman tytön vaatekaapin täyttämisessä pitkälle, ja joitain tehtyä lahjaksikin :)

Kirjahyllyjen katoamistemppu ja isoäidin ryijy

noreply@blogger.com (Iilis) — Mon, 15 Apr 2013 20:29:00 +0000

Saatiin viikonloppuna yhtäkkinen puuska viimeistellä makuuhuoneessa keskeneräiseksi jäänyttä sisustusta. Tärkeimpänä puuttuvana elementtinä oli isoäitini tekemä vihkiryijy, jonka kiinnittämistä seinään olimme ehtineet pohdiskella jo kohta puoli vuotta. Makuuhuoneen takaseinän maalasimme aikoinaan ryijyä silmällä pitäen harmaaksi, jotta saataisiin se istumaan paremmin seinään. Nyt ryijy on vihdoin kiinnitetty ja se näyttää todella hyvältä! Isoäidin kunniaksi täytyy sanoa, että ryijy ei ole yhtään mummomainen tai synkkä vaan moderni ja raikas. Erityisen hyvin se sopii meidän kotiimme sillä asumme lähellä merta ja juuri näitä sävyjä.

Ryijyn takia muutimme myös vähän sängyn petausta. Aikaisemmin valkoinen päiväpeitto peitti sängyn kokonaan ja päädyssä oli pari pientä koristetyynyä. Nyt päädyssä on jonossa isompia tyynyjä ja päiväpeiton reunaan kääräisin sävyihin sopivan vihreän lakanan. Täytyy katsella miten tämä toimii käytännössä ja muiden kuin näiden valkoisten pussilakanoiden kanssa.

Makuuhuoneen sivuseinällä on liukuovikaapistot, joiden harmaa ylä- ja alaosa ovat samansävyiset kuin päätyseinä. Välitilan maitolasi heijastaa kivasti samaa vihreän sävyä kuin ryijyssä. Stockmannin Hulluilta Päiviltä ostin sunnuntaina ihania ruusuja, joista osa on sulostuttamassa makuuhuonetta yöpöydällä.

Samassa yhteydessä siivosin makuuhuoneessa olevan lipaston, jossa säilytän kankaita ja ompelutarvikkeita. Jo oli aikakin, sillä väriyhdistelmiä ideoidessa ja laatikoita penkoessa ne olivat menneet aika sotkuiseen kuntoon. Saa nähdä kuinka pitkään tämä järjestys säilyy :)

Ja lopuksi vielä yksi muutos makuuhuoneessa eli mieheni mummolasta peräisin olevien kirjahyllyjen tuunaus verhoilla. Hyllyt ovat täyspuuta ja erittäin hyväkuntoiset, olemme ne vain maalanneet valkoisiksi. Uudessa asunnossa ne päätyivät makuuhuoneen oviseinälle. Hyllyt mahtuvat siihen lipaston pariksi juuri ja juuri, mutta mitenkään kauniit ne eivät ole olleet värikkäine ja sekalaisine kirjaröykkiöineen. Ja aamulla aina herätessä se on ollut ensimmäinen näky. Niinpä päätin (miehen vastusteluista huolimatta) testata ideaani peittää kirjanäkymä verhoilla. Eurokankaasta löytyi sattumalta tuplaleveää ja teflonkäsiteltyä puuvillaa, joka mahtui olemattomaan projektibudjettiini :)

Tässä kuva ennen verhoja:

Ja tässä verhojen jälkeen:

Verhot on kiinnitetty kaapin yläreunaan itseliimautuvalla tarranauhalla, jonka vastakappaleen ompelin verhon yläkäänteeseen. Kummallakin puolella on 2,5cm käänteet, samoin alhaalla. Verhot sai silitettyä suhteellisen sileäksi, mutta aivan niin huomaamatonta ratkaisua ei noista saanut kuin olin haaveillut. Kangas mm. on aavistuksen valkoisempaa kuin kaapistojen runko ja reunasta katsottaessa verho on hieman irti hyllystä. Kuvittelin myös verhojen vievän pois pikkuneidin kiinnostusta kirjoja kohtaan...

Turha luulo, äiti :D

Hiekanharmaa huppari ja body synttäritytölle

noreply@blogger.com (Iilis) — Thu, 11 Apr 2013 12:41:00 +0000

Kuukauden päästä meidän pieni tyttö ja se ihana äidin vauva täyttää vuoden. Miten aika voi mennä niin nopeasti eteenpäin! Synttärivalmistelut ovat muuten aika vaiheessa mutta tämän synttärilahjaksi suunnittelemani vaatesetin teon olen saanut jo aloitettua. Settiin tulee kuulumaan hupparin ja bodyn lisäksi farkkuhaalari, huivi ja pipo, mutta niistä sitten lisää kunhan valmistuvat.

Eurokankaan palalaarista olen ihaillut tätä raitavelouria jo pidemmän aikaa ja siihen löytyi samanvärinen hiekanharmaa tukeva puuvillatrikoo. Sävy on mielestäni todella kaunis värikkäillä yksityiskohdilla raikastettuna. Hupparin malli on Ottobre- lehdestä 1/2012. Muutin mallia siten, että pienensin huppua sopivaksi ja kanttauksen sijaan laitoin leveän resorin pääli- ja vuorikankaan väliin. Mallissa oli aika vaikea tehdä tuo kulma missä yhdistyy huppu, vetoketjun pää, huppusauman kanttaus ja etupaneeli. Käsin ompeluksi se lopulta meni kun ompelukoneella olisi todennäköisesti pitänyt säätää liikaa. Helpompi olisi tehdä huppari täysin vuoritettuna mutta tämä versio on varmasti kesällä viileämpi.

Hupparin kaveriksi syntyi body ja siihen applikoin simppeleitä perhosia. Ensimmäistä kertaa tein vaatteen, jossa on nepparit ja turhaan on tullut niitä pelättyä. Kurssilla opettajan kanssa tsekattiin, että tulee oikein. Perhosia applikoidessa alkoi tulla ompelukoneeni rajat vastaan kun ainoa sopiva siksak applikointiin oli tämä superleveä. Alkoi siis ompelukonekuume poltella ;)

Tässä vielä kuvaa käyttäjästä vaatteiden kanssa. Farkkujen vielä puuttuessa käytin parina Lindexin velourhousuja. Bodyssa on reilusti kasvunvaraa, mutta malli oli yllättävän kapea eli istuu jo nyt ihan hyvin. Tyttö oli löytänyt sohvan vieressä olevan lankakorin ja sitä innoissaan tonki. Siinä riittääkin seuraavaksi selvittelemistä ;)

Vakosamettitakki

noreply@blogger.com (Iilis) — Fri, 05 Apr 2013 13:09:00 +0000

Lastenvaatteiden ompelukurssilla on aina vino pino Ottobre lastenvaatelehtiä selattavana. Lehdistä saa valita mieleisensä mallin, josta jäljentää kaavat ja työohjeen. Tämän takkimallin nähtyäni lehdessä 1/2010 halusin välittömästi ottaa sen käyttöön. Muutama viikko sitten ompelemani mustavalkopilkullinen kaupunkitakki on ollut jo ahkerassa käytössä automatkoilla ja kaupunkireissuilla rattaiden lämpöpussin sisällä. Ajattelin, että voihan näitä siistejä kaupunkitakkeja olla neitokaisella useampiakin, äidilläkin on :)

Takin jujuna ovat helmakappaleen laskokset, jotka tekevät takista ihanan tyttömäisen. Ohut vaaleanbeige vakosamettikangas löytyi vanhoista varastoista, olin joskus hamstrannut sitä Eurokankaan palalaarista. Napit ovat samalla kankaalla päällystetyt, niitä pitäisi vain hankkia pari lisää kun loppuivat kesken.

Vaikeusastetta lisäsi se, että halusin ommella takin yläosaan vuorikankaan ja samettikankaan väliin fleecen lämmikkeeksi. Alkuperäisessä kaavassa oli pelkkä vuorikangas. Kurssin opettajalta sain vinkin, että päälikankaan hihaa kannattaa tällöin leventää puoli senttiä kummaltakin puolelta ja tehdä vastaava lisäys yläosan leveyteen. Silloin paksunnettu vuori istuu paremmin ja näinhän se juuri toimi. Alla olevissa kuvissa näkyy vuori irrallisena ja valmiina takissa. Kahden vuorikankaan käsittelyssä auttoi se, että huolittelin niiden reunat yhteen ennen ompelua päälikankaaseen.

Valmiiseen takkiin jäi pieni kauneusvirhe, jonka seuraavaa takkia ommellessani toivottavasti osaan välttää. Vuorikangas ulottui toisella puolella aivan päälikankaan saumanvaraan (kuten kuuluukin) ja toisella puolella väliä jäi pari senttiä. Mahdoinkohan leikata kankaat huolimattomasti tai sitten syötin ne eri tavalla ommellessa. Harmillinen juttu, mutta purkamaan en silti jaksanut ruveta.

Takkimallissa oli kivana somisteesa tampit hihansuissa nappeineen. Kerrankin muistin myös ommella oman merkin, se sai paikkansa takin helmasta.

Vinkkejä sohvan irtopäällisen ompeluun

noreply@blogger.com (Iilis) — Tue, 02 Apr 2013 13:31:00 +0000

Sohvan tyynynpäälliset saivat myös vaihtua pääsiäisen jälkeen. Pitkulaiset tyynyt reunoilla ja vaakaraitainen tyyny ovat viimesyksyisiä ompeluksia. Raitakangas on Ikeasta ja kuviokangas Vallilan Mandariini. Uutena tulokkaana on pystyraitainen tyyny, jonka kankaan löysin tammikuussa Kodin1:n joulualennuksista. Musta silkkityyny on vanhoja peruja.

Sohvan irtopäällisen ompelusta on kulunut jo kohta puoli vuotta. Edelleen olen tyytyväinen lopputulokseen. Olen pessyt päälllisen kerran ja se sujui ihan hyvin vaikka laitoinkin sen hieman liian kuivana sohvan päälle. Sohvan istuinosan suojana meillä on valkoinen päiväpeitto, sitä olen pessyt useammin. Välillä kangas näyttää vähän ryppyiseltä ja jotkut kulmat ovat alkaneet kinnaamaan, mutta usein pieni uudelleenasettelu ja tyynyjen pöyhintä korjaa nämäkin virheet.

Lupasin yhdelle lukijalle kirjoittaa pienen työohjeistuksen sohvan päällystämisestä. Alkuperäinen blogikirjoitus löytyy täältä. Harmittaa kun ei tullut tekovaiheessa räpsittyä kuvia, olisin niitä voinut hyödyntää. Tässä kuitenkin joitain vinkkejä työjärjestyksestä. Olisi kiva kuulla onko joku muu uskaltautunut vastavan projektin kimppuun, laittakaahan kommenttia! Varoituksen sanana, että en todellakaan ole ammattilainen näissä asioissa vaan rohkea kokeilija ja ompelun ikuinen opiskelija. Alla oleva työohje on siis ennemminkin kuvaus siitä miten päällisen tein.

Itse suosittelen Ikean valkaistua paksua Minna- puuvillakangasta päällystämiseen, etenkin jos haluaa päästä edullisesti ompelemaan. Kankaan menekki on sohvasta riippuen 8-12m. Kangas kannattaa kutistaa 60c konepesussa ennen leikkausta ja ompelua, kannattaa myös silittää ennen. Leikkasin kankaat ilman kaavoja mittaamalla, neulaamalla ja sovittamalla. Kangas on sen verran jämäkkää ja lankasuora on helppo löytää, että ilman kaavojakin pärjäsi. Kaikki saumat ommellaan suoralla ompeleella ja huolitellaan siksakilla tai saumurilla. Saumat vahvistetaan tikkauksella paininjalan etäisyydellä.

Työvaiheet

1. Käsinojat. Aloita käsinojien sivuista (1), mittaa ja leikkaa käsinojien päälipalat (2) ja yhdistä sivupaloihin. Yhdistä seuraavaksi käsinojien sisäpala (3). Yhdistä viimeiseksi käsinojan etupala (4) kolmelta sivultaan sivupalaan, päälipalaan ja sisäpalaan.

2. Runko-osa. Mittaa ja leikkaa palat istuinosan etu- ja päälipalaan (5-6) sekä selkänojan etu- ja päälipalaan (7-8). Sovita näin syntynyt runko-osa käsinojapaloihin ja muokkaa tarvittaessa. Rungon tulee olla napakka, mutta silti antaa periksi hieman siinä istuttaessa. Neulaa ja yhdistä runko-osa käsinojapaloihin.

3. Taka-osa. Mittaa ja leikkaa takaosa n. 10 cm leveämmäksi kuin sohva jättäen saumanvarat vetoketjulle. Ompele kaksi pystysyyntaista alhaalta avattavaa vetoketjua taka-osan kummallekin puolelle, n. 10 cm reunasta. Sovita taka-osaa runko- ja käsinojaosiin ja muokkaa tarvittaessa napakaksi. Ompele takaosa kiinni.

4. Alareuna. Neulaa ja silitä kaksinkertainen käänne alareunaan halutulle korkeudelle ja tikkaa kauttaaltaan.

5. Tyynynpäälliset. Mittaa ja leikkaa kankaat. Ompele vetoketjusivujen oikeat puolet yhteen n. 10 cm matkalta. Harsi vetoketjut op:t vastakkain kummallekin puolelle. Silitä oikealta puolelta vetoketjun vierestä saumanvarat auki ja tikkaa vetoketjun ympäri. Avaa vetoketju, neulaa ja huolittele muut reunat oikeat puolet vastakkain. Käännä oikein päin ja silitä.

Toivottavasti tästä minitutorialista oli apua kysyjälle. Pahoittelut, ettei tämän tarkempaa ohjetta kuvien puuttuessa tullut tehtyä. Jatkokysymyksiin vastaan mielelläni!

Tabletit neliönmuotoiseen pöytään

noreply@blogger.com (Iilis) — Mon, 01 Apr 2013 20:25:00 +0000

Pääsiäinen oli ja meni. Tänä vuonna ei tullut laitettua sen kummemmin pääsiäiskoristeita. Keltaiset tyynynpääliset, ovikranssi ja kukat riittivät kun olimme reissussa melkein koko pääsiäisen. Takaisin tultuamme alkoi keltainen puskea niin vahvasti yli, että päätin hieman muuttaa ilmettä tekstiileillä. Oli myös virkistävää suunnitella ja ommella vaihteeksi sisustustekstiilejä lastenvaatteiden sijaan.

Päädyimme nykyiseen asuntoon muuttaessamme neliönmuotoiseen pöytään. Se on ollut aivan nappivalinta avaraan tilaan, jossa pöydän pääsee kiertämään kauttaaltaan ja se tavallaan toimii kodin sydämenä kaiken touhuamisen keskiössä. Pöytä on Scanwoodin Lokki ja se on kaikessa kiiltävyydessään osoittautunut myös hyvin kestäväksi vaikkakin pyyhkimässä saa olla kokoajan :) Pöytä on kooltaan 120cm x 120 cm, jolloin se on ideaali kuudelle hengelle, erittäin tilava neljälle ja ahdas mutta mahdollinen kahdeksalle. Sopivankokoisia tabletteja ei pöytään löydä kaupasta, sillä ne ovat aina liian leveitä. Niinpä päätin tehdä tällaiset neliönmuotoiset pienet tabletit.

Tablettien materiaalina on harmaa pellavakangas, joka oli jäänyt yli edelliseen asuntoomme teettämästäni keittiön verhosta. Pellavakankaan alla on valkoinen kevyt vahakangas, standardikokoisen pöytäliinan ylijäämäpala. Alapuolella on valkoinen paksu puuvillakangas. Tabletit on ommeltu kolmelta sivulta oikeat puolet vastakkain ja silityksen jälkeen tikattu läheltä reunaa ympäri, jolloin kääntöaukko sulkeutui. Tabletille mahtuu juuri ja juuri lautanen aterimineen ja laseineen tai kahvikuppisetti. Pieni on kaunista ja näin pöyd'n ihanaa kiiltävyyttä jää enemmän näkyviin :)

Pöydän yhdellä sivulla on tytön valtakunta syöttötuoleineen ja suojuksineen. Musta keinonahkainen alusta on Ikean työpöytäosastolta ja on erittäin jämäkkä ja helposti hoidettava alusta sotkuisiin ruokailuhetkiin. Aika monella kaveriperheellä on tällainen samanlainen. Tämän alustan päälle virittelen myös aina ompelukoneen. Taustalla näkyy hieman meidän keittiötä. Lattialla on Pappelinan raidallinen muovimatto, aivan ehdoton keittiöön. Apteekkarin kaappien vieressä on pieni pätkä seinää, joka on naulanreikiä täynnä (rakastan perhevalokuvia...). Keittiön vieressä on eteinen ja ovet kylppäreihin.

Lokki- pöytää miettiessämme meitä huoletti onko pöytä liian pieni kahdeksalle hengelle. Vastaus löytyi vahingossa Ikeasta kun olimme hankkimassa sivupöytää keittiön ikkunan eteen. Se on tyyliltään samanlainen korkeakiiltoinen valkoinen, ei tosin yhtä laadukas mutta kulutuskin on vähäisempää. Koottuamme sivupöydän huomasimme, että se oli millilleen samanlevyinen ja -korkuinen kuin ruokapöytä. Mikä tuuri! Esimerkiksi jouluna sivupöytä oli ruokapöydän vieressä jatkopalana ja näin kahdeksan henkeä mahtui ruokailemaan hyvin. Sivupöydän alla on säilytyslaatikoita ja isoäidiltä saadut Artekin jakkarat 60-luvulta.

Kyllästyminen keltaiseen sai tekemään muutoksia myös eteisessä. Korttikollaasi sai lähteä odottamaan seuraavaa värihuumaa ja tilalle tuli valokuvakehys ja risukranssi. Rauha palasi taas eteiseen. Jotain tuohon kranssiin tai asetelmaan voisi vielä keksiä.. Ideoita?

Henkselimekko kummitytölle

noreply@blogger.com (Iilis) — Mon, 25 Mar 2013 20:49:00 +0000

Terveisiä etelän lämmöstä! Olimme viikon reissulla ahmimassa lämpöä, aurinkoa ja ihania herkkuja. Oli ihana keskittyä vain perheeseen ja yhdessäoloon. Pikkuneiti oli hauskaa matkaseuraa, paikalliset olivat aivan hullaantuneita hänen sinisiin silmiinsä ja hymyynsä. Taisi olla aikamoinen kultttuurishokki palata kotiin ja olla päivät taas äidin kanssa kahdestaan kotona kaiken sen huomion jälkeen :)

Reissulta palattuamme vietin illan ompelukurssilla ja siellä tuli vihdoin surauteltua valmiiksi tämä kummitytölle menevä mekko. Malli on Ottobre- lehdestä 1/2011 ja se kuuluu itseasiassa samaan kaavasettiin kuin aiemmin tekemäni huppari, legginsit ja T-paita. Kaikista vaatteista tässä setissä olen tykännyt, joten se jää kyllä talteen. Kangas on Eurokankaan palalaarista hieman tavallista tukevampaa ja joustavampaa puuvillatrikoota. Resori on Myllymuksuilta.

Mekossa on kaksikerroksinen rypytetty helma. Ylemmän helmapalan rypytys on tehty Framilon joustonauhalla. Etulappu on kiinnisilitettävällä kovikekankaalla vahvistettu. Nappeja on neljä, joten henkselit saa halutessa ja tytön kasvaessa pidemmiksi. Hekselit menevät takaa ristiin ja koristeena on satiininauhasta solmittu rusetti. Vyötäröresoria on pienennetty kummitytölle sopivaksi, jotta pysyy leikeissä paikoillaan.

Huomenna päästään sovittamaan, toivottavasti on mieluinen! Olin itseasiassa alunperin leikannut kankaat kahta samanlaista mekkoa varten, toinen mekoista olisi ollut omalle tytölle. Onneksi oli kahdet kankaat, ensimmäinen versio nimittäin epäonnistui nolosti. Kurssilla surauttelin innoissani menemään enkä päässyt helmaa pidemmälle kun totesin ettei mekosta tule mitään. Kurssin saumurissa oli polyesterlangat, jolloin sisäsaumoista tuli liian kovat ja törröttävät. Rypytykset eivät menneet tasaisesti ja helman käännekin epäonnistui kun yritin tehdä siihen (daa!) kaksinkertaisen käänteen. Joskus vain käy niin, hoin itselleni, mutta kyllähän se harmitti. Etenkin kun opettajan neuvoja kyselemällä olisi vältytty monelta virheeltä. Niinpä tarvittiin yksi lomareissu ja sitten alkoi sujua. Toisesta mekosta tuli paljon parempi, tähän olin oikein tyytyväinen. Jee!

Kaupunkitakki ja fanihuivi

noreply@blogger.com (Iilis) — Sun, 10 Mar 2013 18:41:00 +0000

Tällä viikolla on tullut ommeltua vaikka mitä. Tytön isovanhemmat ovat olleet kylässä ja antaneet äidille mahdollisuuden keskittyä muutamana iltana ompelujuttuihin. Viikon huipennuksena syntyi tämä kevättakki tytölle. Takki on tarkoitettu lähinnä kauppareissuille ja kaupunkiretkille kun ollaan rattaiden suojassa tai kauppakeskuksessa.

Takin päälikangas on tavallista trikoota, jota on vahvennettu kiinnisilitettävällä tukikankaalla edestä. Vuori syntyi Ikeasta ostetusta fleece-peitosta, se riitti juuri takkiin. Taskut ovat college-kangasta ja napit itse päällystetyt. Hupun saumanvaroihin on ommeltu kuminauha hieman kiristämään reunaa.

Malli on muistaakseni Ottobre- lehdestä 04/2010. Alkuperäisestä tämä takki eroaa siten, etten ommellut huppuun vetoketjua ja kiinnitin napit kahden riviin sijaan yhteen riviin. Oli vahinko, että napit osuivat juuri tuohon kankaan samankokoisten pallojen kohdalle. Takki oli kiva ja helppo ommella, hyvin samanlainen kuin aiemmin tekemäni prinsessahuppari.

Takille kaveriksi syntyi miehen mieliksi hänen kannattamansa jalkapallojoukkueen "fanihuivi". Logo on samasta vaaleanpunaisesta hupparista, josta leikkasin kankaita jumpsuitia varten. Fleece on samaa kuin takin vuorissa. Huivi ja pujotusreikä on reunustettu ohuella villalangalla tehdyin pykäpistoin. Logokangas on silitetty liimakankaalla kiinni fleeceen ja tikattu kiinni käsin villalangalla.

Raitamekot

noreply@blogger.com (Iilis) — Fri, 08 Mar 2013 15:56:00 +0000

Olemme lähdössä koko perhe ensi viikolla etelän lämpöön ja pari mekkosettiä syntyi tulevaa reissua sekä ensi kesää ajatellen. Toisen setin mallina on Ottobren 1/2012 Mail Express. Shortsien malli on oma. Pallotrikoo on Ompelun ihanuus- nettikaupasta ja mustavalkoinen raitatrikoo Oulun Löytö-Palasta.

Oli muuten kiva huomata, että toisen kerran samaa mekkokaavaa käytettäessä ompelu meni paljon edellistä kertaa sutjakammin ja varmemmin. Tällä kertaa myös kanttauksista tuli hyvät kun muutin hieman strategiaa. Huolittelin kanttinauhana käyttämäni resorin tousen reunan saumurilla ja neulasin sen vain yksoisneulalla kiinni aika reunasta.

Toisen mekon mallina on Mekkotehtaan Orelma. Malli on tarkoitettu alunperin joustamattomalle puuvillalle ja ehkä hieman vanhemmalle tytölle. Siksi en ole aivan varma tuleeko tälle mekolle käyttöä kesällä, kaula-aukko jäi melko avoimeksi. Tämä mekko on tehty Marimekon joustavasta ja laskeutuvasta viskoosisekoitteesta. Legginsit ovat Ottobren 1/2011 numerosta ja niistä vielä puuttuu koristenapit lahkeensuun rypytyksiin. Puuvillaraitatrikoo on Ompelun ihanuus- nettikaupasta ja resori Metsolasta.

Farkut ja collegehousut

noreply@blogger.com (Iilis) — Fri, 08 Mar 2013 15:31:00 +0000

Pikkuneidin nykyiset Lindexin velourhousut ovat olleet ahkerassa käytössä jo useamman kuukauden ja nyt jäämässä pieniksi. Matkan varrella on tullut testattua paria eri housumallia mutta edelleen se täydellinen on hakusessa. Mietittiin ystäväni kanssa jopa Lindexin housujen ratkomista ja kaavojen piirtämistä, mutta tämän housukaavan loydettyäni tuskin tarvitsee lähteä sille tielle.

Malli on Ottobre- lehden 1/2012 numeron "All-Time Favourite". Alkuperäisessä mallissa on reisitaskut, suorat lahkeet sekä kiristysnyöri vyötäröllä. Muokkasin kaava niin, että lisäsin pitkät resorit sekä vyötärölle että lahkeensuihin, jätin reisitaskut pois ja lyhensin varsinaista punttia hieman. Alla olevassa kuvassa toinen lahkeensuista ja vyötäröresorin toinen puoli on käännetty. Ruskeiden housujen collegekangas ja trikoo ovat Metsolasta. Resori erityisesti on todella pehmeää ja mukavan tuntuista.

Housumallin juju ovat mielestäni nuo taskut. Ne oli helppo ja kiva ommella. Tasku koostuu kahdesta palasta, toinen kiinnittyy taskunsuun etureunaan op:t vastakkain ja toinen muodostaa taskun taustan. Toiset housut tein omista farkkulegginseistäni, jotka liian pieninä olivat masentaneet minua kaapissa melkein käyttämättömänä jo pari vuotta :) Niiden farkkukangas on sellaista ohutta ja pehmeää ja hieman joustavaa.

Kolmannet housut syntyivät miehen vanhasta collegepaidasta. Nämä housut tein itseasiassa ensimmäisenä harjoituskappaleena. Pari kertaa mein sauma pieleen ja oli työjärjestyksen kanssa hakemista, joten ronskisti leikkasin saumurisaumat pois aina kun piti purkaa. Siksi housuista tuli kokoa muita pienemmät. Housut ovat olleet ahkerassa käytössä ja ehtivät jo rypistyä ja tahrautua spagettikastikkeeseen ennen kuvan nappaamista... Ne muuten sopivat täydellisesti prinsessahuppariin!

Jumpsuit vanhoista huppareista

noreply@blogger.com (Iilis) — Wed, 06 Mar 2013 10:10:00 +0000

Aloittelevana ompelijana tykkään hyödyntää käyttämättä olevia vaatteita erilaisten mallien testaamiseen. Silloin tulee treenattua omia ompelutaitoja ilman paineita kalliin kankaan haaskaamisesta ja laitettua myös aivonystyrät hommiin kun pitää keksiä miten ihmeessä jostain epämääräisestä kangaspalasta saa taiteltua uutta.

Idea jumpsuitiin iski viime syksynä kun kummityttöni leikki sellaisella hiekkalaatikolla. Yritin silloin metsästää kaupoista mieleistä, mutta en oikein löytänyt. Nyt kevääksi olisi sellainen kiva saada omalle tytölle. Kaava löytyi Ottobre- lehdestä.

Materiaaleina käytin kahta lähes käyttämätöntä huppariani. Kummatkin ovat ns jalkapallohuppareita eli ostettu briteistä futisjoukkueiden fanikaupoista tuliaisina. Toinen oli hihaton ja pitkän mallinen, en vain keksinyt sille käyttöä. Toisen malli oli vähän liian lyhyt ja leveä. Lisäksi siinä oli hihoissa rypytykset, jotka tekivät käyttäjästä turhan bodarimaisen :)

Olin ensin mittaavinani, että saisin juuri ja juuri leikattua vartalo-osan palaset harmaasta hupparista. Etukappaleiden kanssa kuitenkin tuli ongelmia ja niinpä oli pakko yhdistellä toisesta hupparista kangasta. Lopputuloksesta tuli aika omaperäinen mutta mielestäni hauska. Harmaan hupparin logo osui juuri oikealle kohdalle. Harmaasta hupparista pystyin myös hyödyntämään hupun suoraan, kavensin sitä vain hieman ala- ja etureunoista. Kiitos ihanaiselle saumurille, huppari näyttää säädylliseltä myös sisältäpäin, vaikka siinä ei vuoria olekaan.

Vetoketju ommeltiin paikalleen resorista leikattua kanttinauhaa hyödyntäen. Minulta löytyi valmiina tummanharmaa vetskari ja mustaa resoria, joten niillä mentiin. Jos ompelen josus toisen jumpperin, voisi vartalo-osaa hieman kaventaa ja lahkeita pidentää. Muuten malli tuntui mukavalta "esitaaperon jumppa-asulta".

Pääsiäisen ovikranssi - vinkki lukijoille!

noreply@blogger.com (Iilis) — Mon, 04 Mar 2013 18:01:00 +0000

Pihalla on taas melkoinen lumimyräkkä vaikka kevättä jo tässä kaipaisi. Aloitin hiljaisen vallankumouksen talvea vastaan koristelemalla ulko-oven keväisellä kranssilla. Tarvikkeet löytyivät alle 10 eurolla askarteluliikkeistä ja sen sai kasattua muutamassa minuutissa ilman liimoja ja sotkua, joten tässä oiva vinkki myös teille lukijoille! <3

Kranssin pohjalla on Tiimarista hankittu pajurinkula. Tiimarista löytyivät myös taipuisat pajunkissaokset, jotka näyttävät yllättävän aidoilta. Oksat on pujotettu päistään pajurinkulan sisään ja ne pysyvät siellä napakasti ilman liimaa. Tigerista löytyi parilla eurolla koristelusetti, jossa oli pieni lintu, perhonen sekä runsaasti erilaisia hyvin aidon näköisiä pikkumunia. Koristesetin pohjalla oli valkoisia höyheniä ja kranssissa linnun pesänä toimivaa kuitua. Lintu oli valmiiksi kiinni kuidussa ja kiinnitun sen kranssin alaosaan langalla. Perhonen ja viiriäisen muna sujahtivat oksien väliin. Helppoa, edullista ja hyvin siistiä askartelua siis!

Mukaan tarttui myös ohranjyviä, niille kasvualusta sekä keltaisia ripustettavia pääsiäismunia. Ne saavat vielä odottaa pääsiäistä, mutta ehkä pari päivää fiilistelen koristekasaa tulppaanien ja narsissin vierellä.

Olin jo lähdössä pois Tigerista kun nappasin mukaani vielä tämän hassun linnun. Sen avulla sain herätettyä henkiin jo ennen joulua kuolleen orkidean olohuoneen sohvan päällä olevalla ikkunalaudalla.